Finlandia-voittaja Pirkko Saisio tunnetaan omaelämäkerrallisista teoksistaan ja terävästä yhteiskuntakritiikistään. Hän kyseenalaistaa kansan oikeustajua vastaan sotivat rikostuomiot ja heittää romukoppaan suvaitsevaisuuden käsitteen.
Keväällä ilmestynyttä Mies, ja hänen asiansa -kirjaansa varten Saisio tutustui asianajajan tehtäviin ja velvollisuuksiin. Millainen on hyvä asianajaja?
Rikoksentekijän vastuusta Saisiolla on vahva mielipide:
- Rikos ja sen seuraamukset ovat aina tekijän vastuulla, eivät yhteiskunnan tai kenenkään muun.
Henkilöbrändäys on oman viestin kirkastamista. Asianajajan henkilöbrändi rakentuu lujalle ammattitaidolle ja luottamukselle sekä pitkäjänteiselle työlle. Jos todella haluaa erottua, pitääkö laittaa persoona peliin?
- Oman itsensä brändäykseen ei ole oikotietä. Se vaatii kovaa työtä omalla alalla ja olemista siellä, missä asiakkaatkin ovat, Advokaatin haastattelema asianajaja Anu Waaralinna Castrén & Snellmanilta kertoo.
Käräjätuomari ja laamanni Antti Heikinheimo ehti työskennellä 35 vuotta asianajajana Hannes Snellmanilla, kunnes siirtyi sovitteluun erikoistuneeksi käräjätuomariksi Espoon käräjäoikeuteen.
- Yhteiskunta eriarvoistuu ja olettaa, että kaikki ajattelevat samalla tavalla. Sovittelun lähtökohta sen sijaan on, että kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta erilaisia omine tarpeineen, pelkoineen ja intresseineen. Tuomari ratkaisee riidan ylhäältä käsin, mutta sovittelu osallistaa ja voimaannuttaa sen osapuolia.
Juuri siinä on Heikinheimon mielestä sovittelun voima.
Tekoälysovellukset ovat jo käytössä joissakin suomalaisissa asianajotoimistoissa. Maaliskuussa uutisoitiin, että DLA Piper Finland otti ensimmäisenä asianajotoimistona Suomessa käyttöön kanadalaiselta Kira Systemsiltä lisensoimansa tekoälysovelluksen. Aivan samoihin aikoihin Roschier investoi kilpailevaan järjestelmään, Luminanceen. Evershedsillä tekoälysovelluksia pilotoidaan kansainvälisesti, ja pienempiä osia on käytössä jo Suomessakin.
Mitä kokemuksia tekoälystä on tähän mennessä? Onko kohina hypeä vai ovatko järjestelmät jo käyttökelpoisia?
Lue lehteä:
Advokaatti 3/2017
Lisätietoja:
Johanna Askolin-af Ursin, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. 050 387 8311, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on n. 2 100.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1