Parlamentti päätti kannastaan kansainvälisten hankintojen välineeseen (IPI), jolla pyritään avaamaan kolmansien maiden hankintakilpailuja EU-yrityksille.
Tiistain päätöksellään (590-8, 99 tyhjää) Euroopan parlamentti hyväksyi neuvottelukannan, jonka mukaan se kannattaa kansainvälisten julkishankintojen välineen tavoitteita. Parlamentti kuitenkin haluaa muutoksia sen muotoon, laajuuteen ja jäsenvaltioille annettavaan päätösvaltaan.
Kansainvälisten hankintojen IPI-välineellä kannustetaan kolmansia maita avaamaan julkisten hankintojen markkinaansa EU-yrityksille. Jos jonkin maan hallitus ei salli EU-yritysten osallistumista sen julkisiin hankintakilpailuihin, väline rajoittaisi vastavuoroisesti kyseisen maan yritysten pääsyä EU:n avoimille julkisten hankintojen markkinoille. Väline antaisi komission arvioida, tuleeko välinettä soveltaa tietyn maan yhtiöihin, ja missä määrin.
EU:lle työkaluja tilanteisiin, joissa vastavuoroisuus puuttuu
Mepit hyväksyivät ehdotuksen kaksi toimintatapaa, joilla komissio voi puuttua julkishankintojen yksipuolisuuteen: se voi muuttaa EU:n ulkopuolisen yrityksen pisteytystä tarjouskilpailussa (ilman, että voittajalle maksettava hinta muuttuu) tai estää kokonaan yrityksen osallistumisen tarjouskilpailuun.
Lisäksi kansalliset hankintaviranomaiset voivat olla soveltamatta kansainvälisten julkishankintojen välinettä vain kahdessa tapauksessa: silloin kun tarjouksia on saatu vain maista, joiden pisteisiin vaikuttaa IPI-menettely, tai kun yleinen etu on IPI-menettelyä vahvempi, esimerkiksi terveyden tai ympäristösuojelun tapauksissa. Näin välineen vaikutuksen toivotaan olevan vahvempi. Mepit kuitenkin vaativat, ettei sitä sovelleta heikoimmassa asemassa oleviin kehitysmaihin.
Lisäksi EU-parlamentti toisi kaikki eurooppalaiset hankintaviranomaiset tämän välineen piiriin, jotta sen soveltaminen kaikkialla EU:ssa olisi yhtenäistä.
Laajempi vaikutusala
Mepit lisäsivät ehdotukseen erilaisia raja-arvoja, joiden mukaan välinettä sovelletaan hankintamenettelyihin: hankintojen arvon tulee olla vähintään 10 miljoonaa euroa käyttöoikeussopimusten (esim. tieurakoiden) kohdalla tai 5 miljoonaa euroa tavaroiden ja palvelujen kohdalla.
Sitaatti
”Parlamentin vakuuttava äänestystulos vie eteenpäin IPI-välinettä, joka on pitkään kaivattu lisäys EU:n työkalupakkiin sen navigoidessa yhä vihamielisempää kauppailmapiiriä. Parlamentin muutosten jälkeen väline on helposti ymmärrettävä ja sovellettava, ja byrokratia on leikattu minimiin. Tavoitteemme on viimeistellä neuvottelut jäsenmaiden kanssa ensi keväänä. Nyt pallo on neuvostolla, jotta voimme viipymättä yhdessä työstää lopullista versiota, ja voimme saada tehokkaan sekä selkeän välineen”, sanoi esittelijä Daniel Caspary (EPP, Saksa).
Seuraavaksi
Parlamentti neuvottelee nyt hyväksytyn tekstin pohjalta välineen lopullisesta muodosta neuvoston kanssa 16.12. alkaen.
Taustaa
EU on avannut julkisten hankintojen markkinoitaan merkittävästi kolmansista maista tuleville kilpailijoille, ja on halunnut torjua protektionistista suojelua kansainvälisillä julkishankintojen markkinoilla.
Komissio teki esityksen kansainvälisten julkishankintojen välineestä jo vuonna 2012, ja muutti sitä vuonna 2016. Parlamentti aloitti työnsä sen parissa vuonna 2012, mutta jäsenmaat pääsivät asiasta sopimukseen vasta kesäkuussa 2021.
Yhteystiedot
Niina Saloranta
Lehdistötiedottaja, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
p. 040 720 5025
[email protected]
Reeta Niemonen
Lehdistötiedottaja, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1