Jouko Skinnarin puhe Kymenlaakson maakuntapäivässä tänään 13.3. klo 13.15 Merikeskus Vellamossa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ - ja elinkeinojaoston sekä Suomi – Venäjä -ystävyysryhmän puheenjohtaja Jouko Skinnari:

Kymenlaakson liiton tapahtuma 13.3.2014 klo 13, Merikeskus Vellamo, Kotka

Maakuntien elinkeinopolitiikka kuntoon

KYMENLAAKSO MENESTYY YHTEISTYÖLLÄ JA ERIKOISTUMISELLA

Suomessa maakuntien ja kuntien on Kymenlaakson tavoin laadittava elinkeinopoliittinen ohjelma viennin ja työllisyyden parantamiseksi. Kymenlaakso menestyy yhteistyöllä ja erikoistumisella. On mentävä päättäväisesti eteenpäin. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tulee joskus häiriötekijöitä kuten esimerkiksi meneillään oleva Ukrainan kriisi. Vastaavia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia positiivisiakin muutoksia tulee eteemme yhä kiihtyvällä tahdilla.

Eri tulevaisuuspolkuja on Kymenlaakson valmisteilla olevassa maakuntaohjelmassa kaksi:

luottamus alueellisessa ja globaalissa taloudessa sekä alueen pohjoisen kasvukäytävän kehittämistyö. Näihin molempiin maakunnan ihmiset, yritykset, järjestöt, kunnat ja kehittämisyhtiöt pystyvät vaikuttamaan hyvin merkittävällä tavalla. Tämä edellyttää hyvää yhteisyötä alueen sisällä ja tärkeiden verkostokumppanien kanssa.

Kuntien ja maakunnan päättäjiltä tämä vaatii uudenlaista näkemystä ja kykyä nähdä omat tavoitteet osana suurempaa kokonaisuutta. Yhteisten näkemysten luomisella ja yhteistyön tekijöiden tukemisella taas voidaan nostaa Kymenlaakson rajun rakennemuutoksen alueet uuteen kukoistukseen ja kasvun kierteeseen.

Kyky erikoistua on tärkeää. Koko Suomen kannalta Kymenlaakso on merkittävä välittäjäalue Suomen ja Venäjän yhteistyön siltana. Alueella on paljon sellaista Venäjä-osaamista, josta koko Suomi hyötyy. Viime aikoina erityisesti Pietarin kanssa ovat aktiivisesti toimineet esimerkiksi pelialan yritykset ja kehittäjät. Venäläisten investointien huomattava lisäys alueelle ei olisi ollut mahdollista ilman hyvää ja proaktiivista toimintamallia. Kilpailu venäläisistä yrityksistä ja investoinneista edellyttää pitkäjänteistä työtä. 

Maakunnassa on jo tai on tulossa merkittävä määrä venäläisiä investointeja. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä Sirius Sport Resort, Vaalimaan Casino, hotelli ja kauppakeskus sekä Kotkan kantasataman kehityshanke. Kaikkien näiden taustalla ovat venäläiset. Yhteistyö voi perustua win-win ajatukseen: Suomi auttaa venäläisiä yrityksiä kansainvälistymään ja kansainvälistyminen tapahtuu Suomen kautta.

Suomi ja erityisesti Kymenlaakso voi olla myös hyvä sijaintipaikka muualta maailmalta tuleville sellaisille yrityksille, jotka hakevat uusia markkinoita ja toimintaedellytyksiä Venäjältä. Venäläisten luottamusta ei ole helppoa voittaa, vaan se on pitkä prosessi. Cursorin rakentama Rubicon-toimintamalli on hyvä esimerkki siitä miten järjestelmällisesti rakennetaan toimiva palvelukonsepti, jolla venäläisiä yrityksiä Suomeen saadaan. 

Googlen investoinnit Haminaan ovat yhteensä yli 800 M€. Kaikki tämä kertoo, että maakunta sijaitsee todellisella kasvukäytävällä. Tulevaisuudessa alueella on kaikki edellytykset kasvaa Pohjois-Euroopan merkittäväksi kasvukäytäväksi.