Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Ihalainen: Työelämän muutos on tosiasia, mutta siihen on ratkaisuja

SDP Tiedotus

Ihalainen: Työelämän muutos on tosiasia, mutta siihen on ratkaisuja

Tiedote.
Julkaistu: 05.07.2016 klo 14:27
Julkaisija: SDP Tiedotus

 

Tanskan entinen ministeri ja EU-komissaari Poul Nielson laati Pohjoismaisen ministerineuvoston pyynnöstä työelämän tuomista haasteista raportin. Raportti sisältää 14 ehdotusta työelämän parantamiseksi pohjoismaisella yhteistyöllä. Yksi varsin radikaalilta kuulostava mutta tärkeältä avaukselta vaikuttava esitys oli, että Pohjoismaiden hallitukset edistäisivät kaikille pakollista aikuis- ja täydennyskoulutusta. Tavoitteena olisi varmistua siitä, että kaikki voisivat osaamisensa puolesta pysyä työelämän muutoksessa mukana sekä pienentää pudokkaiden ryhmää, joilla on selviytymisvaikeuksia työssä esimerkiksi digitalisaation vuoksi. Raportin laatija esitti, että hallitukset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa testaisivat käyttöönottoa pilottihankkeilla.

Suomen oloihin pakollisuus ei ole paras tapa edetä, mutta räväkkyydellään esitys nosti tärkeän aiheen pohdittavaksi. Pakollisuuden sijaan Suomessa voitaisiinkin luoda kaikille aito mahdollisuus työn ja oppimisen yhdistämiseen ja koulutukseen. Pohjoismainen yhteistyö olisi luonnollinen tapa edistää aikuis- ja täydennyskoulutusta ja Suomen tulisi olla tässä hankkeessa aktiivisesti mukana ja hyödyntää muiden Pohjoismaiden käytäntöjä.

Työelämän muutoksissa, ja kyvyssä siirtyä työstä ja ammatista toiseen eikä työttömyyteen, koulutus on parasta työsuhdeturvaa ja keino pitää kaikki mukana työelämässä. Tarvitaan siis työn ja oppimisen uusi liitto, jossa oppiminen ja koulutus ovat osa työtä ja nykyaikaista työsuhdetta. Liian monella on riski pudota osaamisvajeen takia kyydistä ja joutua työttömäksi. Suomessa on noin 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta aikuista, joilla eri syistä on vain peruskoulupohja, jolta ponnistaa työelämässä. Näiden nuorten aikuisten tueksi rakennettiin viime hallituskaudella nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka avulla tuhansia nuoria sai vähintään toisen asteen koulutuksen ja samalla paremmat valmiudet työhön tai jatko-opintoihin. Näiden nuorten aikuisten työurat kasvoivat keskimäärin yli kuudella vuodella heidän saadessa vähintään toisen asteen koulutuksen.

Nyt työllisyys- ja aikuiskoulutusrahoitusta sekä samalla opiskelun edellytyksiä on leikattu. Alhaisen koulutuksen ja työttömyyden välillä on voimakas kytkös. Kun työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitusta on leikattu, paine päästä omaehtoiseen koulutukseen on kasvanut. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan saa nykyisin oikeutta omaehtoiseen koulutukseen. Jatkossa on varmistuttava siitä, että työtön voi opiskella työttömyysturvalla. Olisi perusteltua, että omaehtoiseen koulutukseen pääsyä helpotetaan ja pääsykriteereistä voitaisiin luopua määräajaksi. Työelämässä henkilöstön osaamisen vahvistamisesta ja koulutuksesta tulisikin tehdä aito yhteisen paikallisen sopimisen asia. Kaikilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmat. Niin sanotun kolmen päivän koulutusmahdollisuutta ja yrityksille tulevaa verokannustinta soisi käytettävän enemmän.

Mikäli haluamme, että työurat aidosti pitenevät ja työllisyysaste saadaan nousemaan, koulutuksen ja työn limittyminen on aivan keskeisessä asemassa. Suomi pärjää vain osaamisen yhteiskuntana. Siksi tarvitsemme aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen uudistamalla lainsäädäntöä ja aikaansaamalla työmarkkinajärjestöjen välille kunnianhimoisen työelämään liittyvän koulutussopimuksen niin keskusjärjestöjen kesken kuin räätälöityjä sopimuksia toimialakohtaisesti.

Koulutusyhteistyö voisi olla tapa laajentaa paikallista sopimista yritysten ja työntekijöiden hyvällä yhteistyöllä. Suomi voisi osallistua pohjoismaiseen pilottihankkeeseen esimerkiksi jonkin toimialan tai maakunnan osalta. Raportissa esitetty pakollisuus kannattaisi korvata kokeilulla. Työelämän nopea ja voimakas muutos on tosiasia ja se haastaa yritykset, työntekijät ja koko yhteiskunnan. Siksi täydennyskoulutuksen lisääminen kannattaisi nähdä suurena mahdollisuutena. Uudenlaisen työelämän yksi tunnusmerkki on ennakkoluulottomuus. Siksi myös vastausten, joita poliitikot tarjoavat haasteisiin, pitäisi olla ennakkoluulottomia. 


Lauri Ihalainen

 

Lisätietoja:

Dimitri Qvintus, 050 574 0956
Vs Viestintäpäällikkö / Viestintävastaava
SDP:n eduskuntaryhmä

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs