Uusimmat työttömyysluvut olivat synkkää luettavaa: 381 600 työtöntä ja lähes puolet työttömistä on vaikeammin työllistettäviä ihmisiä. Työttömyysmenoihin joudutaan käyttämään nyt jo noin 5 miljardia euroa vuodessa. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytetään vain noin 600 miljoonaa euroa. Siksi on käsittämätöntä, että aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kohdistuvia määrärahoja aiotaan tästäkin vielä leikata, kun tarve on lisätä niitä huomattavasti. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden taittaminen yhdellä prosentilla toisi julkiseen talouteen 600 miljoonaa euroa.
SDP on halunnut olla aloitteellinen käynnistäessään yhteistyöhön perustuvan työn yhteisen vastuun sopimuksen aikaansaamiseksi. Tässä työssä tähtäin on useammalle vuodelle eikä vain tähän syksyyn. Yhteisen vastuun sopimus ei ole vastakohta niille ponnisteluille, joita hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tulee jatkossakin käydä nyt ilmenneestä epäonnistumisesta huolimatta. Tuloksellisen kolmikantayhteistyön toimintatapa on liian arvokas työkalu hukattavaksi päivänpolitiikan lyhytnäköisiin intohimoihin.
Suomen talouden perusongelmat ovat viennin heikossa vedossa, korkean jalostusasteen viennin hiipumisessa, investointien vähäisyydessä Suomeen ja tästä aiheutuvan talouskasvun jumiutumisesta lähes nollan pintaan. Rakenteellisiakin uudistuksia tarvitaan myös työmarkkinoilla työhön kannustamiksi, työllistämiskynnyksen madaltamiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Jos talouden ja viennin peruspilareita ei saada kuntoon, paha kierre taloudessa vain jatkuu.
Nyt ei ole syyllisten etsimisen ja syyllistämisen aika. Se on politiikan keinoista helpoin laji. Suomen talouden tila ja hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky on poikkeuksellisen huolestuttava. Tästä tilannearviosta ei voida olla eri mieltä. Hallituksen ei pitäisi tehdä kahta virhettä eli luovuttaa kattavamman ja oikeudenmukaisemman yhteiskuntasopimuksen hakemista. Tätä ponnistelua pitäisi jatkaa kolmas kerta toden sanoo -hengessä. Toiseksi, hallitus voi, kuten on ilmoittanut, valmistella niin sanottua b-vaihtoehto ja samalla yrittää kurmuttaa palkansaajia joillakin lakimuutoksilla. Mutta niidenkin todelliset vaikutukset keskeisin osin ovat tosiasiassa työmarkkinasopimusten takana. Pitkän linjan kansanedustaja Mauri Pekkarinen sanoi eilen sen, mitä itsekin ajattelen: Tässäkin tilanteessa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyötä tarvitaan. Olen tästä samaa mieltä.
Siksi ei pidä nyt poliittisesta innostuksesta tärvellä tämän yhteistyön edellytyksiä ajatellen myös seuraavan, vuoden 2016 syksyllä käynnistyvän työmarkkinaratkaisun ratkaisua.
Nyt olisi viisasta edetä niin, että katsottaisiin, mitkä työmarkkinoita koskevat lainsäädäntöhankkeet ovat sellaisia, jotka toimiakseen vaativat työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten kehittämistä. Esimerkiksi paikallisen sopimisen kehittäminen ei voi toimita pelkästään lainsäädäntömuutoksella, vaan tarvitaan sopimusosapuolten tahtoa ja yhteistyötä kehittää paikallisen sopimisen pelisääntöjä.
Huonosti edeten voi tulla vain sotkua ja kipeästi tarvittavaa luottamus- ja yhteistyöpääomaa syödään liikaa. Toivottavasti ei minkään osapuolen toimesta suljeta pois sitä mahdollisuutta, että saadaan aikaan pitkäkestoinen ja maltillinen kilpailukykyä, työllisyyttä ja ostovoimaa tukeva työmarkkinaratkaisu. Näin toimien voitaisiin ottaa kiinni kilpailukyvyn takamatkaa suhteessa esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin. Näissä maissahan tunnetusti neuvotellaan nyt totutuista korkeammista palkankorotuksista.
SDP omalla yhteisen vastuun sopimuksen työllään haluaa antaa rakentavan panoksen Suomen selviytymiselle niin, että kaikkein keskeisin asia on nostaa työllisyysaste hallituksenkin tavoittelemaan 72 prosenttiin ja saada aikaan 110 000 uutta työpaikkaa. Olemme nyt työllisyysasteessa EU-maiden joukossa seitsemännellä sijalla, mutta palkintopaikoille tulee tähdätä. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli voi toimia hyvin vain korkean työllisyysasteen olosuhteissa.
Ihalainen puhui asiasta Keski-Suomen Sosialidemokraattien kesäpäivillä Lievestuoreella.
Lisätietoja:
Dimitri Qvintus, 050 574 0956
SDP:n eduskuntaryhmän tiedotus
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1