- Hallituksen kilpailukykypaketista on syytä tehdä tulonjako- ja sukupuolivaikutusten selvitys, vaatii työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov. Hän puhui tasa-arvosta Kokkolan Työväenyhdistyksen tasa-arvoseminaarissa sunnuntaina.
- Sairauskarenssi, lomaleikkaukset ja julkisen sektorin säästöt vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Hallitus ei voi tehdä päätöksiä selvittämättä niiden kokonaisvaikutuksia ihmisten elämään, sanoo Filatov.
Terveen, kohtuuhyväpalkkaisen ihmisen taloutta hallituksen sairauslomakarenssi ei vielä kaada, vaikka kirpaiseekin. Yhden flunssan hinnaksi tulee keskimäärin 155 euroa.
Jos sairastaa enemmän, palkka on pieni ja työsuhde pirstonainen, tilanne muuttuu oleellisesti. Sairauspäivät eivät jakaudu tasaisesti.
Naiset ovat sairauden tai tapaturman vuoksi poissa töistä keskimäärin 11 työpäivää vuodessa, miehet yhdeksän. Naiset ovat usein töissä ammateissa, joissa sairaana töihin meneminen on kohtalokasta.
- Flunssainen sairaanhoitaja tartuttaa potilaat, lähihoitaja vanhukset ja lastentarhanopettaja lapsiryhmänsä. Kaupan kassan pärskiminen asiakkaan ruokiin on epämukavaa, muistuttaa Filatov.
- Teollisuudessa taas duunaritason työntekijät sairastavat lähes kolme kertaa enemmän kuin toimihenkilöt. Olettaa saattaa, että tässä joukossa on enemmistö miehiä. Raskaalla työllä on raskas hinta. Osa meistä voi tehdä flunssapäivänä etätöitä, kaikki eivät voi.
Sairauskohtaisesti karenssi voi olla kohtuuton. Syöpään sairastuu vuosittain 30 000 henkilöä. Heillä karenssi alkaisi aina alusta, kun hoitokertojen välissä käy töissä.
Monen työssä sinnittelevän pitkäaikaissairaan kohdalla tilanne on sama. Näiden ihmisten henkinen ja taloudellinen kuorma olisi kohtuuton. Osaa epävarmuus houkuttaisi pois työelämästä. Siksi on välttämätöntä arvioida koko kilpailukykypaketin vaikutus naisiin ja miehiin ja eri tuloluokissa eläviin ihmisiin.
Lisätiedot: Tarja Filatov, p. 050 511 3112
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1