Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Euroopan tulevaisuus riippuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista: Lapsiin ja nuoriin tulee investoida

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Euroopan tulevaisuus riippuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista: Lapsiin ja nuoriin tulee investoida

Julkaistu: 17.12.2013 klo 13:08
Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliiton eurovaaliohjelma 2014

Lasten ja nuorten suotuisten kasvu- ja elinolojen edistämisen tulee olla Euroopan unionin toimien tavoitteena ja päämääränä.  EU:n tulee investoida lasten ja nuorten hyvinvointiin. Euroopan unionin 28 jäsenmaassa asuu yhteensä noin 100 miljoonaa lasta.

Lasten ja nuorten arjen kasvuympäristöihin, kuten varhaiskasvatukseen, peruskouluun, lukio- ja ammattikoulutukseen ja vapaa-ajan toimintoihin tulee investoida. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheessä ja näissä arjen kasvuympäristöissä. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakentavaan perustyöhön tulee panostaa. Investoimalla peruspalveluihin, ehkäisevään työn ja varhaiseen tukeen ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä.

Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Perusta työ- ja toimintakyvylle muodostuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Lasten ja nuorten pahoinvointi ja siitä johtuva koulutuksen, työelämän ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle jääminen on uhkatekijä koko Euroopan hyvinvoinnille, kehitykselle ja menestykselle.

Euroopan talouskriisi on vaikuttanut kielteisesti kriisimaiden lasten ja nuorten hyvinvointiin. Samanaikaisesti työttömyyden kasvun kanssa lasten, nuorten ja perheiden palveluita ja lapsiperheiden sosiaaliturvaa on leikattu, mikä on lisännyt lasten ja nuorten syrjäytymistä. Lasten ja nuorten näkökulma tulee huomioida talouspolitiikkaa koskevissa päätöksissä.


Lasten oikeudet otettava vahvemmin huomioon Euroopan unionissa

Euroopan unionin tulee ottaa lasten oikeudet huomioon päätöksissään ja toimissaan sekä näyttää mallia jäsenmaille ja kansainväliselle yhteisölle lasten oikeuksien edistämisessä. EU:n tulee tehdä aktiivista yhteistyötä lasten oikeuksien edistämisessä jäsenvaltioiden, kumppanuusmaiden ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.  Myös EU:n kehityspolitiikassa ja yhteistyössä kehittyvien maiden kanssa lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisen tulee olla painopistealueena. 

Lissabonin sopimus on vahvistanut lasten oikeuksien edistämistä ja suojelua EU:n toiminnassa.  Euroopan unionista tehdyn perussopimuksen mukaan EU edistää lapsen oikeuksien suojelua ja lapsen oikeudet on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan. Kaikki jäsenvaltiot ovat myös saattaneet voimaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen.  Lapsen oikeuksien sopimuksen määräykset ja periaatteet ovat ohjenuorana lapsiin vaikuttavissa EU:n päätöksissä ja toimissa. Lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti lapsiin joko suoraan tai epäsuorasti vaikuttavissa päätöksissä tulee ottaa huomioon lapsen edun periaate, joka on vahvistettu sekä perusoikeuskirjassa että lapsen oikeuksien sopimuksessa.

Vaikka lasten oikeuksilla on vahva oikeudellinen perusta EU:n toiminnassa, se ei yksin riitä lasten oikeuksien toteutumiseen käytännössä. Lasten oikeuksien tulee myös olla yleisesti tunnettuja ja kunnioitettuja, jotta ne toteutuvat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumiseen, kuten vammaisten lasten, etniseen, kielelliseen tai muuhun vähemmistöryhmään kuuluvien lasten, köyhissä perheissä elävien lasten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, lasten, joiden vanhemmat tai vanhempi on töissä toisessa maassa ja pakolaislasten oikeuksien toteutumiseen.

Tietoisuutta lasten oikeuksista tulee lisätä lasten, vanhempien, lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten ja vapaaehtoisten, virkamiesten, julkisen vallan päätöksentekijöiden, median sekä suuren yleisön keskuudessa.



Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

EU:n tulee toiminnassaan arvioida päätösten ja toimien lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. Jotta lapsen etu voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa, tulee päätösten valmistelussa ratkaisuvaihtojen vaikutukset lapsiin ja nuoriin arvioida. Päätöksenteossa tavoitteet ja toimet ovat usein keskenään ristiriidassa. Tämä voitaisiin välttää vaikutusten arvioinnilla, jonka avulla saataisiin parempia päätöksiä.

Myös EU:n talouspolitiikassa toimien vaikutukset lapsiin ja nuoriin tulee jatkossa arvioida. Lyhyen aikavälin säästöillä voidaan aiheuttaa erittäin huomattavia tulevia julkisen talouden menoja. 

 

Lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoreita tulee kehittää

Kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla on kehitetty hyvinvointi-indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata myös lapsi- ja nuorisoväestön hyvinvoinnin kehitystä. Indikaattoreissa ja niiden taustalla olevissa tietovarannoissa on kuitenkin edelleen huomattavia aukkoja, jotka haittaavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaa.  Suurimmat aukot ovat nuorimpia lapsia koskevien indikaattoritietojen vähäinen saatavuus ja indikaattoritietojen erittelemättömyys.  

Lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat tietopuutteet tulee korjata, ja EU:n tulee aktiivisesti kehittää lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoreita.

 

Lasten ja nuorten osallisuutta tulee vahvistaa

Lapsille ja nuorille on annettava mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, yhteisöllisiin asioihin ja yhteiskunnallisiin asioihin kuuluu demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin myös lasten ja nuorten kohdalla. Lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisenä periaatteena on lapsen näkemysten kunnioittaminen.

EU:n tulee edistää lasten ja nuorten kokemusasiantuntemuksen nykyistä parempaa hyödyntämistä kansainvälisellä, eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. EU:n tulee olla kiinnostunut lasten ja nuorten mielipiteistä EU:n kehittämisessä. Lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuutta tulee arvostaa.  Osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemukset ja mahdollisuus vaikuttaa itseään ja yhteisöään koskeviin asioihin on yhä tärkeämpi osa jokaisen hyvinvointia.

Lasten ja nuorten tietoisuutta EU:sta ja sen toiminnasta tulee parantaa kaikilla koulutusasteilla.

Lapsilla ja nuorilla, kuten muillakin EU-kansalaisilla, on riittämättömät tiedot EU:sta ja sen toiminnasta. Tiedon puute johtaa passiivisuuteen, kiinnostuksen puutteeseen ja demokratiavajeeseen.

 

Lasten ja nuorten koulutus ja nuorisotakuu

Lapsilla ja nuorilla on oikeus koulutukseen. Koulutus on keskeinen osa lasten ja nuorten hyvinvointia, ja koulu ja varhaiskasvatus ovat lasten ja nuorten tärkeitä kasvuympäristöjä. Koulutus on paras tae työelämään, sosiaalisiin suhteisiin, hyvään terveyteen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Koulutuksella turvataan myös kestävän kasvun edellytykset.

Alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistuminen luo pohjan elinikäiselle oppimiselle, ja varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä ja sosiaalisia suhteita. Varhaislapsuuden tukeminen on todettu myös taloudellisesti erityisen tuottavaksi investoinniksi.  EU:n tulee kannustaa jäsenmaitaan kehittämään ja arvioimaan varhaiskasvatuksen laatua.

Pelkän perusasteen koulutuksen varassa työmarkkinoilla pärjääminen on yhä vaikeampaa. Nuorisotakuu tulee toteuttaa EU:n laajuisesti ja siihen tulee varata riittävät voimavarat. Nuorisotakuuseen tulee sisällyttää koulutustakuu. EU:n laajuisena tavoitteena tulee olla, että mahdollisimman moni nuori suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen. Koulutuksen ulkopuolisuutta ja keskeyttämistä tulee ehkäistä Euroopan laajuisilla toimilla. Erityinen huomio tulee kiinnittää vähemmistöryhmien ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten koulutukseen, koska he ovat suurimmassa vaarassa jäädä koulutuksen ulkopuolelle.

 

Lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuuden parantaminen

EU:n tulee toimia aktiivisesti lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuuden vahvistamiseksi. Lasten ja nuorten turvallista ja parempaa verkkoympäristöä tulee vahvistaa ehkäisemällä nettikiusaamista, altistumista haitallisille sisällöille ja seksuaaliselle hyväksikäytölle ja muille verkkoympäristön riskeille. Sisällöntuottajia tulee kannustaa tuottamaan lapsille ja nuorille sopivia verkkoaineistoja.

EU:n tulee edelleen toimia lasten oikeusturvan ja lapsiystävällisemmän oikeudenkäytön vahvistamiseksi. Tehokkaat oikeussuojakeinot ja mahdollisuus osallistua hallinnollisiin ja tuomioistuinmenettelyihin lapsiystävällisellä tavalla ovat lasten oikeusturvan perusvaatimuksia, joita EU:n tulee edistää.

Lapsiin kohdistuvaa kaikkinaista väkivaltaa ja muuta kaltoinkohtelua tulee ehkäistä. Koko lapsiväestöön kohdistuvien toimien lisäksi tarvitaan kohdistettuja toimia haavoittuvassa asemassa olevien lasten suojelemiseksi. Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ovat muun muassa erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset, köyhissä perheissä elävät lapset, vammaiset lapset ja turvapaikanhakijalapset. Esimerkiksi monissa maissa yleiseen romanilasten ja -nuorten syrjintää tulee ehkäistä nykyistä tehokkaammin.

Lapsille ja nuorille turvallisessa kasvuympäristössä kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Eurooppa on kulttuuriltaan rikas ja moninainen alue. EU-maissa elää runsaasti erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia lapsia ja nuoria, jotka ovat vaarassa tulla syrjityksi. EU:n tulee vahvasti sitoutua kaikkinaisen syrjinnän, rasismin ja vihapuheen torjuntaan ja ehkäisemiseen. EU:n tulee olla aktiivinen ihmisoikeuksien puolestapuhuja ja aktiivisen ihmisoikeuspolitiikan toteuttaja.

Alkoholinkäytöstä johtuvat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat ovat korkeat. Raskausaikainen alkoholinkäyttö on suurin yksittäinen kehitysvammaisuuden syy. Monet lapset ja nuoret altistuvat alkoholinkäytön haitoille perhepiirissään. Nuorena aloitettu alkoholinkäyttö on merkittävä riskitekijä alkoholiriippuvuuden syntymisessä.

EU:lle tulee luoda terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten haittojen ehkäisemiseen perustuva alkoholipolitiikka. Alkoholipoliittisilla toimilla tulee vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja ehkäistä lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä. Alkoholiverolle tulee määrätä minimitaso, alkoholimainontaa ja alkoholin vähittäismyynnin saatavuutta tulee rajoittaa. 

 

Lapsiperheköyhyyttä tulee ehkäistä

Lapsiperheköyhyys on vakava riskitekijä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Lapsiperheköyhyys heikentää lasten ja nuorten sosiaalista hyvinvointia, psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja oppimistuloksia.

Lapsiperheköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen tulee ottaa vakavasti ja sitä tulee ehkäistä nykyistä selvästi tehokkaammin. Euroopan komission 20.2.2013 antamat suositukset jäsenmaille lapsiperheiden köyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee panna täytäntöön:

  • Lasten vanhempien osallistumista työmarkkinoille tulee tukea.
  • Lasten riittävä elintaso tulee turvata etuusjärjestelmää kehittämällä.
  • Pienten lasten eriarvoisuutta tulee vähentää investoimalla varhaiskasvatukseen.
  • Yhdenvertaisia mahdollisuuksia tulee parantaa koulutuksessa.
  • Terveydenhuoltojärjestelmää tulee kehittää vastaamaan paremmin huono-osaisten lasten tarpeita.
  • Lapsille tulee varmistaa turvallinen ja sopiva asuminen ja elinympäristö.
  • Perheiden tukea tulee lisätä ja varmistaa sijaishuollon laatu.
  • Lasten osallistumista leikkiin, virkistykseen, liikuntaan ja kulttuuriharrastuksiin tulee tukea.
  • Lasten osallistumista heidän elämäänsä vaikuttavaan päätöksentekoon tulee tukea.
  • Sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja koordinaatiota tulee vahvistaa.
  • Näyttöön perustuvia politiikkatoimia tulee kehittää.
  • Lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalinen syrjäytymisen ottaminen tulee ottaa keskeiseksi asiaksi Eurooppa 2020 -strategiassa.
  • EU:n rahoituslähteiden antamia mahdollisuuksia tulee käyttää tukemaan lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen vastaista työtä.

 

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa

Ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja osallisuuden foorumina kansalaisjärjestöillä on Euroopassa tärkeä rooli. EU:n päätöksenteossa tulee kuulla kansalaisjärjestöjä. EU:n tulee edistää kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä koko Euroopan alueella. Rahapeliyhtiöiden yksinoikeusjärjestelmä tulee säilyttää sekä pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi että kansalaisjärjestöjen rahoituksen turvaamiseksi.   

 

Ohjelma on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohallituksessa 13.12.2013


Lisätietoja:  

  • pääsihteeri Mirjam Kalland, p. 075 3245 550, mirjam.kalland@mll.fi
  • asiantuntijalakimies Esa Iivonen, p. 075 3245 521, 050 411 1562, esa.iivonen@mll.fi
  • viestintäjohtaja Liisa Partiio, p. 075 3245 512, 040 580 8984, liisa.partio@mll.fi

 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Edistämme lasten perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä - jokaisen lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Keskusjärjestön lisäksi MLL:oon kuuluu 10 piirijärjestöä ja 565 paikallisyhdistystä, joissa on yli 93 000 jäsentä.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs