Hallitus linjasi elokuun lopussa rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että kuntien tehtäviä vähennetään ja kuntapalvelujen järjestämistä koskevia lakeja ja asetuksia väljennetään. MLL muistuttaa, että normien purkaminen vaikuttaa eniten lasten ja nuorten elämään, sillä kuntapalvelut ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Päivähoito, esi- ja peruskoulu, lukiot, ammattikoulut ja vapaa-ajantoiminnot ovat lasten jokapäiväisiä kasvuympäristöjä. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheessä ja näissä arjen kasvuympäristöissä.
MLL perää malttia kuntapalvelujen järjestämistä koskevien normien purkamiseen. Normien purkamisella todennäköisesti lisättäisiin sekä sosioekonomisia että alueellisia eroja. Lasten palveluja koskevat normit ovat monilta kohdin jo tällä hetkellä väljät. Monet kunnat ovat jo nyt leikkaamassa lasten palveluja. Purkamalla normeja vauhditetaan tätä kehitystä. Esimerkiksi päivähoidon tai perusopetuksen enimmäisryhmäkokoja ei säännellä, vaikka tarvetta olisi. Liian suurista päiväkoti- ja opetusryhmistä kärsivät eniten lapset, jotka tarvitsevat kehitykseensä erityistä tukea tai joilla on oppimisvaikeuksia.
Tutkimusten ja selvitysten mukaan suositukset ja ohjeet vaikuttavat huonosti kuntapalveluiden järjestämiseen. Lainsäädännöllä on mahdollisuus paremmin turvata yhdenvertainen palvelun saatavuus ja laatu. Normien purkamisen myötä lapsen asuinpaikka ja perheen tulotaso vaikuttavat nykyistä enemmän siihen, saako lapsi tai nuori tarvitsemiaan palveluja ja minkälaisia palveluja hän saa.
MLL korostaa, että Suomella ei ole varaa toistaa 1990-laman aikana tehtyjä leikkauksia lasten ja nuorten palveluihin. Leikkausten inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen hinta oli kova. Leikkausten seurauksena lasten ja nuorten peruspalvelut ohenivat, hyvinvointi heikkeni, eriarvoisuus lisääntyi ja korjaavan työn tarve kasvoi. Eniten kouluterveydenhuollosta 1990-luvulla leikanneet kunnat käyttivät lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon palveluja 2000-luvun alussa enemmän kuin muut vastaavat kunnat. Kouluterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan säästöt kääntyivät lisäkustannuksiksi korjaavissa palveluissa. Lasten peruspalvelujen leikkauksilla kasvatettiin huomattavasti kalliimpien erityispalvelujen, kuten lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lastensuojelun, tarvetta. Vastaavasti kunnissa, joissa on viime vuosina panostettu lasten ja perheiden palveluihin, on saatu hyviä kokemuksia kustannusten alenemisesta. Esimerkiksi Imatralla saatiin aikaan käänne kohti säästöä lisäämällä samanaikaisesti neuvoloiden kotikäyntipalvelua ja ehkäisevää lastensuojelua.
Kunta voi pääsääntöisesti käyttää saamansa valtionosuudet haluamaansa kohteeseen. Tämä on johtanut lasten ja nuorten peruspalvelujen alibudjetointiin. Peruspalvelujen piirissä ei kyetä antamaan varhaista tukea, jolloin pienet pulmat pääsevät kasautumaan isoiksi ongelmiksi. Hyvien peruspalvelujen järjestämiseen tarvitaan toimivan lainsäädännön lisäksi riittäviä henkilöstövoimavaroja. MLL korostaa, että peruspalvelujen piirissä tulee olla nykyistä paremmat valmiudet antaa varhaista ja myös erityistä tukea. Kuntia voitaisiin tukea tässä korvamerkityillä valtionavustuksilla. MLL muistuttaa, että lapsiin ja nuoriin panostaminen on kunnille, valtiolle ja koko yhteiskunnalle erittäin tuottava investointi.
MLL esittää, että viimeistään hallituksen kehysriihessä keväällä 2014 päätettäisiin osoittaa korvamerkittyä valtionavustusta kunnille seuraaviin palvelukokonaisuuksiin:
Näillä korvamerkityillä valtionavustuksilla voitaisiin toteuttaa nykyistä varhaisempaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta tukea lapsille, nuorille ja perheille. MLL esittää, että näihin valtionavustuksiin käytettäisiin vuositasolla 70 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tulisi kuntien rahoitusosuus. Panostukset maksaisivat itsensä nopeasti takaisin valtiolle ja kunnille. Inhimilliset, sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt olisivat huomattavat. Hallitus on esittänyt eduskunnalle yhteisöveron alentamisista 870 miljoonalla eurolla. Tätä perustellaan yhteisöveron alentamiseen myönteisillä ”dynaamisilla vaikutuksilla”. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on julkiselle vallalle erittäin kannattava investointi. MLL:n mielestä lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin investoimisen aikaansaamat dynaamiset vaikutukset olisi syytä ottaa huomioon valtion ja kuntien talousarviopäätöksissä.
Lisätietoja:
Kannanotto on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittovaltuustossa 14.11.2013
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Edistämme lasten perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä - jokaisen lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Keskusjärjestön lisäksi MLL:oon kuuluu 10 piirijärjestöä ja 565 paikallisyhdistystä, joissa on yli 93 000 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1