Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Perhe » Lasten ja nuorten palveluissa tarvitaan normi- ja resurssiohjausta

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lasten ja nuorten palveluissa tarvitaan normi- ja resurssiohjausta

Julkaistu: 15.11.2013 klo 10:49
Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Hallitus linjasi elokuun lopussa rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että kuntien tehtäviä vähennetään ja kuntapalvelujen järjestämistä koskevia lakeja ja asetuksia väljennetään. MLL muistuttaa, että normien purkaminen vaikuttaa eniten lasten ja nuorten elämään, sillä kuntapalvelut ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Päivähoito, esi- ja peruskoulu, lukiot, ammattikoulut ja vapaa-ajantoiminnot ovat lasten jokapäiväisiä kasvuympäristöjä. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheessä ja näissä arjen kasvuympäristöissä.

MLL perää malttia kuntapalvelujen järjestämistä koskevien normien purkamiseen. Normien purkamisella todennäköisesti lisättäisiin sekä sosioekonomisia että alueellisia eroja. Lasten palveluja koskevat normit ovat monilta kohdin jo tällä hetkellä väljät. Monet kunnat ovat jo nyt leikkaamassa lasten palveluja. Purkamalla normeja vauhditetaan tätä kehitystä. Esimerkiksi päivähoidon tai perusopetuksen enimmäisryhmäkokoja ei säännellä, vaikka tarvetta olisi. Liian suurista päiväkoti- ja opetusryhmistä kärsivät eniten lapset, jotka tarvitsevat kehitykseensä erityistä tukea tai joilla on oppimisvaikeuksia.

Tutkimusten ja selvitysten mukaan suositukset ja ohjeet vaikuttavat huonosti kuntapalveluiden järjestämiseen. Lainsäädännöllä on mahdollisuus paremmin turvata yhdenvertainen palvelun saatavuus ja laatu. Normien purkamisen myötä lapsen asuinpaikka ja perheen tulotaso vaikuttavat nykyistä enemmän siihen, saako lapsi tai nuori tarvitsemiaan palveluja ja minkälaisia palveluja hän saa.

MLL korostaa, että Suomella ei ole varaa toistaa 1990-laman aikana tehtyjä leikkauksia lasten ja nuorten palveluihin. Leikkausten inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen hinta oli kova. Leikkausten seurauksena lasten ja nuorten peruspalvelut ohenivat, hyvinvointi heikkeni, eriarvoisuus lisääntyi ja korjaavan työn tarve kasvoi. Eniten kouluterveydenhuollosta 1990-luvulla leikanneet kunnat käyttivät lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon palveluja 2000-luvun alussa enemmän kuin muut vastaavat kunnat. Kouluterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan säästöt kääntyivät lisäkustannuksiksi korjaavissa palveluissa. Lasten peruspalvelujen leikkauksilla kasvatettiin huomattavasti kalliimpien erityispalvelujen, kuten lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lastensuojelun, tarvetta.  Vastaavasti kunnissa, joissa on viime vuosina panostettu lasten ja perheiden palveluihin, on saatu hyviä kokemuksia kustannusten alenemisesta. Esimerkiksi Imatralla saatiin aikaan käänne kohti säästöä lisäämällä samanaikaisesti neuvoloiden kotikäyntipalvelua ja ehkäisevää lastensuojelua.

Kunta voi pääsääntöisesti käyttää saamansa valtionosuudet haluamaansa kohteeseen. Tämä on johtanut lasten ja nuorten peruspalvelujen alibudjetointiin. Peruspalvelujen piirissä ei kyetä antamaan varhaista tukea, jolloin pienet pulmat pääsevät kasautumaan isoiksi ongelmiksi. Hyvien peruspalvelujen järjestämiseen tarvitaan toimivan lainsäädännön lisäksi riittäviä henkilöstövoimavaroja. MLL korostaa, että peruspalvelujen piirissä tulee olla nykyistä paremmat valmiudet antaa varhaista ja myös erityistä tukea. Kuntia voitaisiin tukea tässä korvamerkityillä valtionavustuksilla. MLL muistuttaa, että lapsiin ja nuoriin panostaminen on kunnille, valtiolle ja koko yhteiskunnalle erittäin tuottava investointi.

MLL esittää, että viimeistään hallituksen kehysriihessä keväällä 2014 päätettäisiin osoittaa korvamerkittyä valtionavustusta kunnille seuraaviin palvelukokonaisuuksiin:

  • Äitiys- ja lastenneuvolan moniammatillinen tuki sekä vanhempien valmennus- ja vertaisryhmätoiminta. Neuvolatyö tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet. Raskausaikainen ja pikkulapsiperheiden vanhemmuuden tuki on erittäin vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Vertaisryhmät on todettu vaikuttavaksi tuen antamisen tavaksi.

  • Erityislastentarhanopettajapalveluiden saatavuuden lisääminen ja psykologipalveluiden tuen järjestäminen osaksi varhaiskasvatuspalveluja. Erityislastentarhanopettajapalveluissa on huomattavia kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Varhaiskasvatuspalvelujen käytettävissä tulisi olla konsultoiva psykologi. Konsultoivat ja/tai kiertävät erityislastentarhanopettajat ja psykologit pystyisivät antamaan matalan kynnyksen varhaista tukea.

  • Lapsiperheiden kotipalvelun elvyttäminen. Lapsiperheiden kotipalvelu ajettiin lähes alas 1990-luvun laman aikana. Vuonna 1990 kotipalvelua sai 8,2 % lapsiperheistä ja vuonna 2012 vain 1,6 %. Kotipalvelu olisi kuitenkin hyvä tukimuoto, koska se on varhaista ja vaikuttavaa arjen tukea, eikä se leimaa ja on siten vanhempien helppo hyväksyä.

  • Perusopetuksen ja lukio- ja nuorten ammatillisen koulutuksen oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Oppilas- ja opiskelijahuollossa on tällä hetkellä suuret kuntakohtaiset ja alueelliset erot. Monessa kunnassa oppilashuolto on kouluterveydenhoitajien varassa eikä koululääkärin, -psykologin tai -kuraattorin palveluja ole saatavilla. Näiden palveluiden saatavuuden turvaaminen edellyttää henkilöstön lisäämistä kunnissa. Tätä voitaisiin tukea valtionavustuksella.

  • Perusopetuksen sekä lukio- ja nuorten ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen ja koulutuksen nivelvaiheiden tuen vahvistaminen. Toisen asteen tutkinnon suorittamisen edistämiseen kannattaa investoida. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan koulutuksen jääminen peruskoulun varaan leikkaa keskimäärin kolmanneksen työurasta. Vuoden 2010 työllisyysasteilla perusasteen tutkinnon suorittaneelle miehelle kertyy työvuosia 25,4 ja naiselle 22,7. Työttömyys on perusasteen koulutuksen varassa oleville hyvin tavallista, ja työttömyysvuosia kertyy miehille 6,2 keskimäärin ja naisille 5,6. Toisen asteen tutkinto nostaa miesten työvuosien odotearvoa kuudella ja naisten kymmenellä. Valtionavustuksella voitaisiin palkata lisää opinto-ohjaajia.

  • Aikuisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden yhteydessä annettavan tuen vahvistaminen lapsiperheille.  Aikuisten palvelujen yhteydessä tulisi lastensuojelulain ja terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla selvittää lasten tilanne ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen sekä antaa perheen tarvitsemaa tukea yhteistyössä lasten ja nuorten palvelujen kanssa. Tutkimusten mukaan ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmien katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Näillä korvamerkityillä valtionavustuksilla voitaisiin toteuttaa nykyistä varhaisempaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta tukea lapsille, nuorille ja perheille. MLL esittää, että näihin valtionavustuksiin käytettäisiin vuositasolla 70 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tulisi kuntien rahoitusosuus. Panostukset maksaisivat itsensä nopeasti takaisin valtiolle ja kunnille. Inhimilliset, sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt olisivat huomattavat. Hallitus on esittänyt eduskunnalle yhteisöveron alentamisista 870 miljoonalla eurolla. Tätä perustellaan yhteisöveron alentamiseen myönteisillä ”dynaamisilla vaikutuksilla”. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on julkiselle vallalle erittäin kannattava investointi. MLL:n mielestä lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin investoimisen aikaansaamat dynaamiset vaikutukset olisi syytä ottaa huomioon valtion ja kuntien talousarviopäätöksissä.  

 

Lisätietoja:

  • Mirjam Kalland, pääsihteeri p. 050 598 8133, mirjam.kalland@mll.fi
  • Esa Iivonen, asiantuntijalakimies, p. 050 411 1562, esa.iivonen@mll.fi
  • Liisa Partio, viestintäjohtaja, p. 040 580 8984, liisa.partio@mll.fi

Kannanotto on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittovaltuustossa 14.11.2013


 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Edistämme lasten perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä - jokaisen lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Keskusjärjestön lisäksi MLL:oon kuuluu 10 piirijärjestöä ja 565 paikallisyhdistystä, joissa on yli 93 000 jäsentä.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs