Hiilidioksidipäästöt laskivat 14 prosenttia
Puu nousi vuonna 2013 kaukolämmön tärkeimmäksi energialähteeksi. Energiateollisuus ry:n (ET) laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus nousi 29 prosenttiin. Kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundaarilämmön käyttö, hiilineutraalin tuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta nousi jo 31 prosenttiin
– Kasvua oli peräti kuusi prosenttiyksikköä. Se on merkittävä askel kaukolämpötoiminnassa, ET:n johtaja Jari Kostama sanoo. Biopolttoaineiden käytön kasvu johti myös kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen, joskin myös edellistä vuotta pienemmällä tuotannolla oli osuutensa laskussa.
Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 6,0 miljoonaa tonnia, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna yli 14 prosenttia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 175 g tuotettua kilowattituntia kohden. Ominaispäästö pieneni lähes kahdeksan prosenttia.
Turpeen käyttö jatkoi laskuaan
Maakaasulla tuotettiin 26 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta, energiamäärästä laskien pudotus oli lähes 9 prosenttia. Vaikka kivihiilen osuus - 26 prosenttia - nousi yhden prosenttiyksikön, energiamääränä sitä käytettiin hieman edellisvuotta vähemmän.
Turpeen käyttö jatkoi laskuaan, sen osuus polttoaineiden käytöstä oli enää 13 prosenttia. Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa käytetyn turpeen määrä putosi 19 prosenttia. Öljyn osuus käytetyistä polttoaineista oli vain kaksi prosenttia, sitä käytetään pääosin vain huippulämpökeskuksissa.
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon osuus kasvoi
Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta sen sijaan nousi viidellä prosenttiyksiköllä runsaaseen 74 prosenttiin.
Yhteistuotannon teho riittää kattamaan paikkakunnasta riippuen lämmöntarpeen ulkolämpötilaan 0 … - 10 oC. Kylmemmillä ulkolämpötiloilla käytetään huippulämpökeskuksia täydentämään lämmön tuotantoa. Tällaisia erittäin kylmiä jaksoja oli vuoden 2013 aikana huomattavan paljon vähemmän kuin 2012. Vuosi 2013 olikin keskilämpötilaltaan noin asteen normaalia lämpimämpi.
Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 13,8 TWh. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.
Lämmin sää laski kaukolämmön myyntiä 7 prosenttia
Kaukolämmön myynti oli viime vuonna 31,6 TWh. Myynti laski vuoteen 2012 verrattuna yli seitsemän prosenttia. Lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä.
Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 2013 lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmön myynnin piirissä.
Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä.
Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,33 miljardia euroa. Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 7,4 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin 8,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Turpeen ja maakaasun valmisteverot nousivat vuoden 2013 alussa. Lisäkorotuksista on päätetty jo myös vuodelle 2015.
Noin 30 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset.
Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi reippaasti
Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 30 prosenttia ollen 169 000 MWh. Tilojen jäähdytyksen tarve nousi edellistä kesää aurinkoisemman ja lämpimämmän sään vuoksi. Lisäksi kasvua aikaansai 2012 käynnistynyt kaukojäähdytystoiminta Espoossa, Porissa ja Tampereella.
Helsingin Energia on merkittävin jäähdytysenergian myyjä, sen jäähdytysenergian toimitus on 70 prosenttia koko Suomen myynnistä. Vuoden lopussa kaukojäähdytykseen liitettyjen asiakkaiden tehontarve oli 204 MW, mikä on lähes 12 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kaukolämmön toimitusvarmuus on erinomainen
Kaukolämmön asiakkaalta lämmöntoimitus on poikki keskimäärin 1,6 tuntia vuodessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,982 prosenttia. Keskeytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta. Myös uusien asiakkaiden liittämistyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat jakeluhäiriöitä. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja, eli niistä ilmoitetaan asiakkaille etukäteen.
Kaukolämmön toimitusvarmuus on Kostaman mukaan Suomessa kovillakin pakkasilla erinomainen. Teknisten laitteiden vikaantumisen aiheuttamat lämpökatkot koskevat yleensä hyvin rajattua määrää asiakkaita ja ovat lyhytaikaisia. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota.
Kaukolämmön tuotantokapasiteetti on noin 23 000 megawattia (MW). Kaukolämmitykseen liittyneiden asiakkaiden tehontarve taas on enimmillään noin 18 500 MW.
Lataa tästä KAUKOLÄMPÖ 2013 -kalvosarja
Lisätietoja:
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870
Asiantuntija Taina Wilhelms, puh. 040 548 7145
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1