Poikkeuksellinen aika on vaatinut Suomen hallitukselta isoja ratkaisuja kansalaisten terveyden turvaamiseksi. Myös taloudellinen kriisi on vaatinut nopeita toimia. Hallituksen esitys kulutusluottojen 10 prosentin korkokatosta ei kuitenkaan ratkaise asetettua tavoitetta ja on perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta ongelmallinen.
Ferratum Group on Suomessa perustettu finanssialan teknologiayritys, jolla on liiketoimintaa nykyään yli 20 maassa. Ferratum toi jo huhtikuun alussa esille, että taloudellisesti epävarma aika lisää myös luottoriskejä. Tämän myötä Ferratumin luotonanto ja vakuudettomien kulutusluottojen markkinointi on koronakriisin aikana vähentynyt.
”Taloustilanteen aiheuttama luottorahoituksen tarpeen nousu ei siis johda siihen, että luotonmyöntäjät sitä samassa suhteessa myöntäisivät. Vastuulliset luotonmyöntäjät varmistavat ilman uutta lakiakin, että asiakkaan maksukyky riittää myönnetyn luoton takaisinmaksuun”, toteaa Ferratum Groupin Suomen maajohtaja Anniina Brusi.
”Ferratumille vastuullinen luotonmyöntö tarkoittaa sitä, että varmistamme aina ennen lainan myöntämistä asiakkaan riittävän maksukyvyn velan takaisinmaksuun. Jaamme huolen kansalaisten ylivelkaantumisesta, emmekä tahdo omalta osaltamme edistää sitä”, toteaa Brusi.
Korkokatto ei ratkaise asetettua tavoitetta ja on yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmallinen
Ferratum ymmärtää päättäjien huolen ja tavoitteen, mutta nyt ehdotettu korkokatto on keinona ongelmallinen. Korkokaton ongelmista lainamarkkinoiden sääntelyn keinona ovat huomauttaneet Ferratumin lisäksi useat eri asiantuntijat, viimeisimpänä Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen tutkijaryhmä raportissaan.
Jos luottoon liittyvää riskiä ei voida hinnoitella korkoon, riskinä on, että luotonantajat vähentävät luottojen myöntämistä merkittävästi – juuri silloin kun niille olisi eniten tarvetta. Vaikka luottokelpoisuuden ehdot täyttyisivät, lainaa ei siis välttämättä pystytä myöntämään.
Lakiesitys myös asettaisi heikompaan asemaan merkittävän osan suomalaisista. Tällaisia ryhmiä olisivat esimerkiksi raha-asiansa moitteettomasti hoitaneet pienituloiset, yksinasuvat ja alle 30-vuotiaat. Myös reaaliomaisuutta vailla olevat suomalaiset saattaisivat jäädä lainamarkkinoiden ulkopuolelle.
”Noin 40 prosenttia suomalaisista elää ilman säästöjä, jolloin tämä osa väestöstä joutuu talouden pysähtyessä helposti maksuvaikeuksiin. Toteutuessaan hallituksen esitys saattaisi pahimmassa tapauksessa lisätä eriarvoisuutta varakkaiden ja vähävaraisempien suomalaisten välillä”, arvioi Brusi.
Juuri nyt Suomen talouden elpymisen kannalta olisi tärkeää, että maksukykyisten kansalaisten kulutus ei pysähdy koronakriisin takia.
”Hallitus on koronavirusepidemian alusta lähtien tuonut esille, että taloudelliset tukitoimet tähtäävät sillan rakentamiseen yli akuutin kriisiajan. Luotonmyönnön kannattavuuden heikentäminen johtaisi siihen, että osalta suomalaisista, joilla kyse on vain väliaikaisesta talouden notkahduksesta, viedään mahdollisuus selvitä kriisiajan yli rahoituksen turvin. Jäämme seuraamaan, minkälaisia vaikutuksia laki luo pankki- ja rahoitusalalle sekä suomalaisille kotitalouksille”, sanoo Brusi.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että luottokorttien käteisnostot vapautettaisiin korkokattosääntelystä. Esityksessä on kuitenkin todettu, että useiden luottokorttien käteisnostoihin liittyy nyt ehdotettua kattoa merkittävästi korkeampi korko.
”Lakiesityksessä kohdellaan tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja ja luottokorttien käteisnostoja eri tavalla: korkokaton on esitetty koskevan vain vakuudettomia luottoja ja jopa takautuvasti. Molemmissa on kuitenkin täysin samalla tavalla kyse käteisen nostamisesta limiittiluoton avulla. Lakiesityksessä myönnetään suoraan, että useiden luottokorttien käteisnostoihin liittyy nyt ehdotettua kattoa ’merkittävästi korkeampi’ korko. Miksi siis luottokorttien käteisnostojen tulisi saada erityiskohtelua suhteessa muihin lainatuotteisiin?”, kysyy Brusi.
Tämä on perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta ongelmallista, eikä riittäviä perusteluita näiden luottotuotteiden erilaiselle kohtelulle ole.
Lisätiedot: Anniina Brusi, Ferratum Groupin Suomen maajohtaja, [email protected]
Ferratumin 2.4. julkaisema tiedote aiheesta: https://www.epressi.com/tiedotteet/mainonta/koronavirus-ei-hyodyta-kulutusluottoyhtioita-ferratumin-vastaus-ajankohtaiseen-keskusteluun.html
Ferratum Group on finanssiteknologian pioneeri, joka tarjoaa laina- ja mobiilipankkipalveluita. Asiakkaamme ovat toimintamme keskiössä ja mahdollistamme reaaliaikaisen, täysin verkossa tapahtuvan hakemusprosessin.
Ferratum Bank p.l.c. on osa Ferratum Oyj:tä ja on listattu Frankfurtin pörssin päälistalla. Ferratum Group -konserni toimii 23 maassa ympäri Euroopan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Afrikan, Australian ja Aasian.
Lisätietoja Ferratum Groupista voit lukea osoitteesta www.ferratumgroup.com
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1