Perheoikeuden lainsäädäntö on pääosin peräisin ajalta, jolloin avioliitot päättyivät kuolemaan ja perinnöt olivat pieniä. Nyt uusperhekuviot ja kansainväliset parisuhteet mutkistavat avioeroja, perinnönjakoja ja arjesta selviämistä.
– Avioliittolaki on peräisin 1920-luvulta ja perintölainsäädäntö 1960-luvulta. Lakeihin on tehty paljon muutoksia, mutta onko lainsäädäntö pysynyt mukana, kun kyse on nykyään suurten omaisuusmassojen siirtymisestä, pohtii Advokaatin haastattelussa Helsingin yliopiston yliopistonlehtori OTT Pekka Tuunainen.
– Tilanne kaipaisi lainsäätäjän kättä, jotta lainsäädäntö vastaisi nykyistä käsitystä oikeudenmukaisuudesta ja asianajajat saisivat selkeät työkalut. Nyt laki sanoo yhtä, tuomioistuin vetää paikoin toista linjaa eikä asianajaja pysty kertomaan asiakkaalleen, miten juttu tulee päättymään, Tuunainen kuvaa.
Asianajajaliitto vastustaa työ- ja elinkeinoministeriön esitystä, jolla Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) annettaisiin oikeus jatkaa sähköistä tarkastusta viraston toimitiloissa ilman tarkastuksen kohteena olevan yrityksen suostumusta. Esitykseen liittyvät epävarmuustekijät eivät ole hyväksyttäviä elinkeinonharjoittajina toimivien asianajajien oikeusturvan kannalta.
– Ehdotettu muutos on huolestuttava. KKV:n toimitiloissa tapahtuvan tutkinnan aikana tutkittavilla yrityksillä ei olisi keinoja varmistaa, etteivät KKV:n virkamiehet käy tarkastusaineistoa läpi ilman yrityksen edustajan läsnäoloa, toteaa Asianajajaliiton lausunnon laatinut kilpailuoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, asianajaja Ilkka Aalto-Setälä.
Esityksessä myös todetaan, että sähköisen tarkastuksen jatkaminen KKV:n tiloissa pienentäisi merkittävästi viranomaisen matka- ja majoituskustannuksia. Esitysluonnoksessa ei kuitenkaan huomioida elinkeinonharjoittajien edustajille aiheutuvia vastaavia kustannuksia.
Helsingin yliopiston uusi dekaani Pia Letto-Vanamo haluaa, että oikeustieteellinen tiedekunta kasvattaa monipuolisia ja kansainvälisesti ajattelevia juristeja.
– Hyvän juristin pitää ymmärtää, missä kulkee oikeudellisen maailman raja eli missä alkaa keskustelu oikeudesta. On politiikkaa, taloutta ja etiikkaa, mutta hyvä juristi tunnistaa oikeudelliset ongelmat, Letto-Vanamo sanoo.
Myös asianajajan tulee hänen mukaansa toimia asiakkaansa puolesta, mutta tietoisena siitä, missä oikeus alkaa ja loppuu.
Advokaatin haastattelema Letto-Vanamo ei lämpene ajatukselle, että asianajajatutkinto olisi osa yliopistotutkintoa. Hänen mukaansa yliopisto ei voi kouluttaa yhtenä vuonna asianajajia ja toisena tuomareita.
– Oikeustieteen tutkinto säilyköön yleistutkintona ja asianajajat saavat itse määritellä asianajajatutkinnon sisällön eli sen, mikä on asianajotoiminnan keskeinen ydin, hän linjaa.
Lue lehteä: Advokaatti 1/2018
Lisätietoja:
Johanna Askolin-af Ursin, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. 050 387 8311, johanna.askolin-afursin (at) asianajajaliitto.fi
Asianajaja turvaa oikeusvaltion
Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto on julkisoikeudellinen yhteisö. Se ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1