Tutkimus: Suomalaisyritykset sokeita IT:n vaikutuksille

Hyvät johtamiskäytännöt ovat suoraan yhteydessä IT:stä saataviin hyötyihin, mutta suomalaisyritykset eivät kykene mittaamaan miljoonainvestointien liiketoimintavaikutuksia.

Hyvät tietohallintokäytännöt, kuten arkkitehtuurin johtaminen, selkeät IT:n johtamisroolit ja tavoitteiden asettaminen IT-projekteille ovat suorassa yhdessä IT:n liiketoiminnalle tuomiin hyötyihin. Näin käy ilmi IT-yhtiö Atoksen ja Turun kauppakorkeakoulun erikoistutkija Tomi Dahlbergin toteuttamasta IT:n liiketoimintavaikutusten tutkimuksesta, jota varten haastateltiin 150 suomalaisyrityksen johtamistehtävissä työskentelevää henkilöä syyskuussa 2011.

Tutkimus osoitti myös, että IT:n liiketoimintavaikutusten mittaaminen on suomalaisyrityksille vaikeaa: IT:n hyödyt ja kehityskohteet jäävät helposti näennäisen tyytyväisyyden alle, ja tämän vuoksi aitoja hyötyjä ja kehityskohteita on vaikea tunnistaa.

”IT:n hyötyjen osoittamisesta liiketoiminnalle on tullut yhä tärkeämpää”, toteaa Atoksen Suomen toimitusjohtaja Timo Knuutila. ”Tähän saakka suurimmat vaikutukset IT:stä on saatu yksinkertaisesti lisäämällä IT:n käyttöä organisaatiossa ja automatisoimalla rutiineja. IT:n hyödyntäminen on kuitenkin jo niin arkipäiväistä yrityksissä, että jatkossa suurimmat hyödyt tulevat siitä, miten IT:n avulla saadaan muutettua organisaatioiden toimintatapoja.”

Kyvykkyydet uusi tärkeä mittari
Tutkimuksessa hahmoteltiin myös uudenlainen tapa arvioida IT:n liiketoimintahyötyjä: kyvykkyyksien mittaaminen. Suomalaisyrityksissä mittaavat usein vain IT:n suoritustasoa, kuten järjestelmien vasteaikoja, mutta eivät ymmärrä, miten IT vaikuttaa liiketoimintaan, koska näiden kahden tason yhteyttä on erittäin vaikea nähdä. Tutkimuksen mukaan suoritustason lisäksi kannattaa mitata IT:n vaikutuksia organisaatioiden kyvykkyyksiin eli sitä, miten hyvin työntekijät suoriutuvat jostakin tehtävästä.

”IT:n vaikutusta yritysten menestykseen on arvioitu perinteisesti IT:n tehokkuuden ja IT:n liiketoimintavaikutusten kautta. Tehokkuutta, kuten käyttäjätyytyväisyyttä tai palvelutasosopimusten toteutumista, on suhteellisen helppo arvioida, mutta tehokkuuden yhteys liiketoiminnan menestykseen on aika etäinen. IT-investointien jälkeen kuluu yleensä hyvin pitkä aika, ennen kuin tavoitellut hyödyt saavutetaan, ja sinä aikana toimintaympäristö, organisaatio ja avainhenkilöt saattavat muuttua. Siksi luotettava arviointi on ollut vaikeaa”, kertoo Turun Yliopiston erikoistutkija Tomi Dahlberg.

”Lisäsimme kahden perinteisen tekijän väliin IT:n vaikutuksen kyvykkyyksiin, jota voi kaiken lisäksi mitata helposti ja viiveettä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ideamme toimi hienosti. Kun kyvykkyydet otettiin mukaan, kykymme arvioida IT:n hyötyjä parani selvästi”, Dahlberg toteaa.

Englanninkielinen tutkimusraportti on saatavissa Atokselta.

Lisätietoja:
Timo Knuutila, Atos
timo.knuutila[a]atos.net
Erikoistutkija Tomi Dahlberg
puh. 050 550 5718
tomi.dahlberg[a]gmail.com

Tutkimusraportin tiedustelut:
Satu Lahtinen, Atos
puh. 010 511 3360
satu.lahtinen[a]atos.net