HEUREKA-luento torstaina 9.2. klo 18: Miksi aivot rakastavat musiikkia?

Suosittujen HEUREKA-luentojen sarja jatkuu Heurekan planetaariossa torstaina 9.2.2012 kello 18 aiheella Miksi aivot rakastavat musiikkia? Luennolla aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miten musiikki vaikuttaa aivoihin ja oppimiseen. Luento uusitaan torstaina 23.2.2012 kello 18 samassa paikassa.

Heureka-luennoille on vapaa pääsy. Planetaarion 135 paikkaa jaetaan saapumisjärjestyksessä. Pääsylippuja jaetaan kello 17 alkaen. Osallistujat voivat luennon jälkeen tutustua maksutta myös Heurekan näyttelyihin kello 19-20 (poikkeus to 23.2., jolloin tiedekeskus suljetaan jo kello 19).

Heureka-luennot ovat huikeita tiede-elämyksiä, joissa planetaarion jättikuvun tekniikkaa käytetään uudella tavalla viemään ihmiset keskelle tiedettä. Heureka-luennolla yhdistetään kuvaa, ääntä ja aisteja kutkuttelevia elementtejä huipputieteeseen. Erikoisefektein räätälöidyt tiede-esitykset ovat mahdollisia ainoastaan Heurekan planetaariossa. Esiintyjät ovat suomalaisten tutkijoiden terävintä kärkeä, ja aiheet vaihtelevat aivotutkimuksesta tutkimusmatkailijoihin, avaruusmatkoista geenimanipulaatioon. Tuloksena on moniaistinen, vaikuttava tiede-elämys.

Lisätietoja tapahtumasta:
Tapahtumapäällikkö Paula Havaste, paula.havaste(at)heureka.fi, puh. 040 9015 375

Alla artikkeli luennon aiheesta toimitusten käyttöön:

Musiikki on aivojen kuntosali

Teksti: Siina Vasama / Heureka

Musiikki on aivoille kuin kuntosali. Mozartia kuuntelevien rottien aivot muuttuvat painavammiksi ja oppimiskykyisemmiksi. Olisiko suomalaisissa musiikkileikkikouluissa avain myös hyvien johtajien kehittymiseen?

Pyöreän kuvun sisällä punaisessa hämärässä kuuluu rauhallinen sydämen syke. Puhelin pirisee kaukana, kuin veden läpi kuultuna.

– Tervetuloa kohtuun, toivottaa aivotutkija Minna Huotilainen tiedekeskus Heurekan planetaariossa.

– Kasvavalla sikiöllä on äidin vatsassa mukavaa, mutta ehkä hiukan tylsää. Siksi kohdun ulkopuolelta kuuluvat äänet kiinnostavat älykästä ja oppivaista ihmisen alkua jo varhain.

Kun äiti hermostuu, hänen pulssinsa nopeutuu ja äänensä kuulostaa kireältä. Samalla sikiön pulssi nousee, sillä se saa osan äidin hormonikoktailista istukan kautta.

– Jos äiti vaikkapa pelästyy haukkuvaa koiraa, myös sikiö oppii reagoimaan ääneen tuottamalla adrenaliinia. Tämä on pelkäämisen ensimmäinen askel, Huotilainen kertoo. Hän työskentelee aivotutkijana Helsingin yliopistolla ja Työterveyslaitoksella.

Jo ennen syntymäänsä vauva oppii myös tunnistamaan tuutulaulun, jonka hän muistaa myöhemminkin. Hän osaa lisäksi liittää sen vuorokauden tiettyyn vaiheeseen ja turvalliseen rauhoittumiseen.

– Vauvat ymmärtävät musiikin tunnesisällön. Siksi kaikissa kulttuureissa käytetään reippaita leikkilauluja lapsen aktivoimiseen ja toisaalta hitaita, melodialtaan yksitoikkoisia sävelmiä nukutusvaiheessa.

Tuleeko muskarilapsista johtajia?

Vauvoille puhuessaan aikuiset käyttävät vaistomaisesti musiikillista ilmaisua, kuten vaihtelevaa äänenkorkeutta ja paljon toistoja. Näin kuulojärjestelmä oppii erottelemaan tavuja, sanoja ja lauseita, jotka ovat tärkeitä kielen ymmärtämiseksi.

Leikki-ikäiset lapset ovat innostuneita musiikista, laulusta ja tanssista, koska he etsivät tiedostamattaan tapoja kehittää aivojaan. Musiikki on aivoille kuin kuntosali. Se kasvattaa motorisia alueita ja kuuloalueita sekä aktivoi syviä aivojen osia, joissa sijaitsevat vireystilaa, tunteita ja oppimista säätelevät alueet.

Jo pelkkä musiikin kuuntelu vaikuttaa myönteisesti moniin aivojen välittäjäaineisiin. Ne saavat aikaan levollisen keskittyneen ja tarkkaavaisen tilan, jota kutsutaan myös flow-tilaksi. Silloin ihminen on luovimmillaan ja oppii helposti uutta.

Musiikin vaikutus on todettu myös rottatutkimuksissa. Ne siirtyvät pois ”taistele tai pakene” -mielentilasta ja niistä tulee sekä älykkäämpiä että motivoituneempia oppimaan. Musiikkia sikiöaikana tai poikasena kuulleiden rottien aivot jopa painavat tavallista enemmän.

– Jotkut tutkijat ajattelevat nykyään, että olennainen syy musiikin kognitiivisiin eli älyllisiin vaikutuksiin saattaa piillä musiikin sisältämissä rakenteissa. Siis yhtä aikaa soivissa eri soittimissa, kertautuvissa melodioissa ja teemojen muunnelmissa, Huotilainen sanoo.

– Musiikkia harrastavat lapset pärjäävät usein erinomaisesti muun muassa lukemisessa ja matematiikassa. Myös monet akateemisella alalla tai yritysjohtajina työskentelevät ovat musisoineet lapsena. Tieteessä tutkitaan nyt innokkaasti sitä, miten vaikka muskarissa käyminen saattaa treenata aivoja. On teorioita, joiden mukaan juuri lapsena kuultu ja soitettu musiikki auttaa myöhemmin hahmottamaan isoja kokonaisuuksia, pitämään kokonaiskuvan mielessä ja tekemään nopeita ratkaisuja puutteellisen tiedon varassa.