Energiaratkaisujen on kyettävä vastaamaan samanaikaisesti kolmeen merkittävään haasteeseen: ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä toimitusvarmuuden ja saatavuuden turvaamiseen. Yhtälö on haastava, mutta ratkaistavissa. Se edellyttää innovatiivisen työn lisäksi johdonmukaista, pitkäjänteistä ja kustannustehokkuuteen kannustavaa energia- ja ilmastopolitiikkaa. Politiikkaa, josta on löydettävä kansallinen konsensus ja johon eri osapuolet voivat sitoutua, sanoi Energiateollisuus ry:n (ET) puheenjohtaja Matti Rintanen ET:n Kevätseminaarissa torstaina 23.5. Oulussa.
– Ohjauksen johdonmukaistamiseksi ja pitkäjänteisen kansallisen konsensuksen löytämiseksi pidän ministeri Vapaavuoren esitystä kansallisen energiatiekarttatyön parlamentaarisesta valmistelusta erittäin tervetulleena. Suomen on myös tärkeä olla aktiivinen ratkaisujen esittäjä ja päätöksentekijä EU:n energiapolitiikassa.
Energia-alan investoinnit ovat erittäin pääomavaltaisia. Niiden toteuttamisedellytyksiin ja kustannuksiin vaikuttavat oleellisesti toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus. Rintasen mukaan nyt onkin tärkeää siirtää katse ja päätökset pikaisesti vuoteen 2030, jotta ala voi lähteä toteuttamaan yhdessä asetettavia tavoitteita.
– Investointiympäristö on tällä hetkellä monesta syystä hankala. Sitä heikentävät epävarmat markkinanäkymät ja rahoitusmarkkinoiden haasteet sekä vaikeudet luvitusprosesseissa. Ongelmia lisäävät myös energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa käytettävien ohjauskeinojen ristiriitaisuus.
– Haasteellista toimintaympäristöä kuvaa hyvin myös tilanne, jossa tahtotila on fossiilisia polttoaineita vastaan, mutta markkinatilanne pikemminkin niitä suosiva, eikä poliittisella ohjauksellakaan ole löydetty toimivaa ratkaisua. Ristiriitaista ajattelutapaa kuvaa myös suunnitelmat windfall-verosta, joka suuntautuisi päästöttömiä tuotantomuotoja vastaan.
Euroopan herättävä kilpailukykynsä pelastamiseen – energialla iso rooli
Yhdysvallat on liuskekaasun ja -öljyn avulla siirtymässä takaisin edullisen fossiilisen energian aikaan. Kaasun ja energian hinta tuo Yhdysvalloille merkittävää kilpailuetua Eurooppaan nähden. Tämä näkyy jo nyt investointisuunnitelmina mm. kemian-, metsä- ja metallinjalostusteollisuuteen, kaikki Suomenkin kannalta merkittäviä globaalisti kilpailtuja teollisuudenaloja. Myös eurooppalaisella teollisuudella on jo suunnitelmia investoinneista ja tuotannon siirtymisistä Atlantin toiselle puolen, toteaa ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.
– Lähitulevaisuudessa myös Kiina, jolla on maailman suurimmat liuskekaasuvarat ja muutoin suhteellisen vähäiset omat energiavarat, voi saada uutta kilpailuetua liuskekaasusta ja edullisesta energian hinnasta.
– Vaikka Euroopassakin on todettuja liuskekaasuesiintymiä, on niiden hyödyntäminen huomattavasti vaikeampaa ja epävarmempaa johtuen mm. erilaisista tuotanto- ja ympäristöolosuhteista, suhteellisen tiheästä asutuksesta ja regulaatiosta. Toisaalta liuskekaasun mahdollista tuontia Eurooppaan rasittaisivat suhteellisen korkeat nesteytys- ja kuljetuskustannukset. Mannerten välinen merkittävä hintaero ja kilpailuetu saattaa siis olla pysyvää.
– Kehitys heikentää entisestään Euroopan suhteellista kilpailukykyä ja asettaa koko EU:n kehityksen varsin haasteelliseen asemaan. Euroopan ja Suomen tulevaisuuden kannalta on entistäkin tärkeämpää, että kaikissa energia- ja ilmastopäätöksissä pyritään kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Käytännössä tämä tarkoittaa markkinaehtoista toimintaympäristöä, jossa eri energialähteet ovat monipuolisesti käytettävissä, ja jota päästökauppa ohjaa tehokkaasti.
– EU:n pitäisi tulevaisuudessa luopua päästökaupan kanssa kilpailevasta massiivisesta tukipolitiikasta, joka uhkaa tuhota eurooppalaisen sähkömarkkinan markkinaehtoisuuden. On arvioitu, että jopa 70–80 prosenttia uusista eurooppalaisista tuotantoinvestoinneista pohjautuu tällä hetkellä poliittisesti päätettyihin tukiin, eikä markkinoiden antamiin ohjaussignaaleihin.
Rakenteilla on todella kallis järjestelmä, johon suhteellisen kilpailukykynsä kanssa jo nyt kipuilevalla Euroopalla ei ole varaa. 2020 jälkeisen energia- ja ilmastoarkkitehtuurin rakentamisessa kilpailukyvyn parantamisen on oltava keskeinen tavoite, yhdessä ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisemisen kanssa, sanoo Naukkarinen.
Lisätiedot:
Puheenjohtaja Matti Rintanen; puh. puh. 044 701 2101
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen; puh. 050 60 772
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1