Rautalammilla Sisä-Savossa vietetään tänä vuonna pestuumarkkinoiden 200-vuotisjuhlaa. Vuodesta 1821 syyskuun toisena viikonloppuna pidettävät markkinat ovat paikkakunnan suurin vuosittainen tapahtuma ja seuraavien markkinoiden ajankohta on 11.-12.9.2021. Viikonloppu ei ole pelkkää markkinahumua ja kaupankäyntiä, vaan myös iloisia jälleennäkemisiä, uusien ihmisten kohtaamisia, kuulumisten vaihtamista sekä monipuolista ohjelmaa. Pestuut tuo 3200 asukkaan paikkakunnalle jopa 15 000 kävijää, eli se kokoaa yhteen valtavan määrän paikallisia, kesäasukkaita, jo muualle muuttaneita sekä sukujuuriltaan rautalampilaisia. Omintakeisen tapahtumasta tekee tunnelma mutta myös pitkien perinteiden vaaliminen. Markkinakävijöitä kehotetaankin pukeutumaan vanhoihin asuihin, ja ohjelmalavalla nähdään historiallisten asujen loistoa. Saattaapa raitilla käyskennellä myös itse John Morton, savolaisjuurinen merkkimies, joka ratkaisi äänestyksen Amerikan itsenäistymisestä vuonna 1776.
Pohjois-Savo ja Kuopion alue on palkittu Euroopan ruokamaakuntana, ja tapahtuma on osa Pohjois-Savon European Region of Gastronomy 2020-2021 juhlavuosia, joiden ohjelmaan kuuluu mm. ruokatapahtumia, maalaismarkkinoita, kulttuurin ja ruoan yhdistäviä tapahtumia, pop up -ravintoloita elämyksellisissä ympäristöissä, retkiä ja kulttuuriperintöä. European Region of Gastronomy on kansainvälisesti arvostettu tunnustus, joka myönnetään vuosittain yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle.
Tunnustus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ERG-tunnuksen puitteissa Pohjois-Savon ruokamatkailu, laadukkaat elintarvikkeet ja palvelut nostetaan valokeilaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. European Region of Gastronomy -statusta voidaan verrata esimerkiksi tunnetumpaan kulttuuripääkaupunki -titteliin sillä erotuksella, että tunnustus kehittää monipuolisesti kulttuurin ohella gastronomian sekä ruoan ympärille kietoutuvia tapahtumia, maataloutta, koulutusta ja yrittäjyyttä. Tunnustus on askel kohti kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettua Pohjois-Savon ruokamaakuntaa sekä houkuttelevaa ruokamatkailun kohdetta.
Tapahtuman tausta on pestuupyhässä, jolloin aikanaan palkattiin palkolliset eli piiat ja rengit taloihin. Pestuita vietettiin muuallakin kuin Rautalammilla. Pestuumarkkinat jatkoivat 1800-luvulta lähtien vanhojen pitäjäpyhien ja kirkkomessujen perinnettä. Aikanaan pestuupyhiä oli kolmekin perätysten. Tytöt kulkivat kirkonmäellä ja pitivät toisiaan sormikoukusta. Isännät ja emännät valitsivat tyttöjen rivistöstä rotevimman ja pulskimman työihmisen. Rengeillä saattoi olla puolestapuhujia, aikansa työvoiman välittäjiä.
Palkasta tingittiin pestuuhetkellä puolin ja toisin. Palvelukseen tulosta sovittiin antamalla pestiraha, ja juhlistettiin tarjoamalla kahvit tai ryyppy.
Pestuupyhä kasvoi pikkuhiljaa isoksi markkinoiksi. Kun kunnollisia tieyhteyksiä eikä vielä autojakaan ollut, markkinoille tultiin pitkienkin matkojen päästä. Omavaraistaloudessa pestuut olivat monelle ainoa reissu kirkonkylälle koko vuonna, joten samalla silmättiin myös sopivia puolisoehdokkaita. 1800-luvun loppua kohti pestuukäytäntöä alettiin kritisoida orjakauppaa muistuttavaksi. Pestaamisesta luovuttiin 1920–1930 -luvuilla, mutta markkinat jäivät elämään.
Pitäjän väenkokous, kirkko- ja markkinapyhä. Kansanjuhla. Kaiken kansan oma - tätä kaikkea pestuut ovat historiassaan olleet. Vaikka tapahtuman luonne on muuttunut, pestuut halutaan säilyttää kaiken kansan omana, myös lasten ja nuorten. Rautalammilla jo leikki-ikäiset tietävät, mitä pestuut tarkoittavat. Kasvaessaan lapset oppivat, miten paljon markkinoiden eteen tehdään talkoita yhdistysten ja seurojen kautta. Nuorille on oma Pestuurock-tapahtumansa, jolloin moni entinen nuori muistelee saaneensa ensisuukkonsa. Ei liene olemassa tutkimusta, kuinka moni aviopari onkaan aloittanut yhteisen taipaleensa juuri pestuilta.
Paitsi kunnan ja lähiseutujen asukkaita, tapahtuma houkuttaa Rautalammilta muualle muuttaneita ja pitäjän kesäasukkaita. Kunnassa on noin 1700 kesäasuntoa, joista 1100 on ulkopaikkakuntalaisten omistamia. Sanotaankin, että Rautalammilla kesä kääntyy pestuuviikonloppuna syksyyn, ja itse asiassa vuoden kiertokin määrittyy Rautalammilla vuodenvaihteen sijaan ”aikaan ennen pestuita” tai ”pestuiden jälkeen”.
Ison tapahtuman suunnittelu aloitetaan alkuvuodesta hyvissä ajoin. Edellisvuosien perinteestä säilytetään paras, mutta uutta luodaan koko ajan. Erityisesti nyt juhlavuonna on pyritty historian ja uuden osuvaan kättelyyn: uutta on muun muassa koko tapahtuman visuaalinen ilme, lavalla kuultava pestuumonologi sekä kaukopysäköintimahdollisuus non-stop bussikuljetuksella. Historiasta on nostettu esiin muutaman vuosikymmenenkin unohduksissa olleita ohjelmanumeroita, kuten esimerkiksi moottoripyörien surmanajo.
Markkinat pidettiin sotien jälkeen kylän keskusraitilla, mutta alue siirrettiin Työväentalon ja Satakielisten tien väliin myyjämäärän kasvaessa vuosi vuodelta. Pestuuraitti Satakielisten tiellä on Suomessa harvinaisuus. Tie ei muuten ole saanut nimeään linnun vaan puheliaiden naisten mukaan. Markkinamyyjien keskuudessa pestuut tunnetaan maan laajuisesti. Sadat myyjät eri puolilta maata pystyttävät markkinakojunsa ja -pöytänsä pestuualueelle. Kauppapäivistä lauantai on ollut perinteisesti vilkkaampi. Myös paikallisilla liikkeillä on erilaisia markkinatarjouksia.
Pestuilla on tungosta ja tunnelmaa. Joka puolella markkina-aluetta on elintarvikkeiden, käsityötuotteiden sekä erilaisten käyttötavaroiden kauppiaita. On omenoita, hunajaa, kynttilöitä, metrilakua, työkaluja, vaatteita, koruja, keramiikkaa, koreja, mattoja, luumuja, karamelleja, Viipurin rinkeleitä ja leipää, on seppien, kutojien ja puutöiden taitajien taidonnäytteitä. Yhdistysten ylläpitämissä kojuissa on lettu- ja munkkikahvioita arpajaisineen. Markkinoiden aikaan järjestetään kierrätystavaran myyjiä ja ostajia kokoava Rompetori, ja myös asukkaat järjestävät omia kirpputorejaan.
Herkuista markkinoilla on nautittu historian sivu. Alkuun oli kahvikojuja. Sodan jälkeen tarjolla oli hernekeittoa ja rusinasoppaa. Tässä ajassa rinnan maistuvat hattarat, makkarat, etniset ruuat ja savolaiskalastajan voissa paistamat kotirannan muikut. Munkki- tai lettukahvit ovat monelle rakas markkinaperinne, jonka takia jonossa maltetaan seistä pitkään.
Pestuita on uudistettu tarpeen mukaan. 1970-luvulla kunnan nimeämä toimikunta ryhtyi muokkaamaan tapahtumasta perinteitä kunnioittavaa ja rautalampilaisten paikallisidentiteettiä vahvistavaa pitäjäntapahtumaa. Paikallinen kulttuuri ja urheilu ovat siitä saakka olleet markkinoilla vahvasti esillä.
Vuodesta 2001 pestuita on organisoinut Rautalammin kunnan kanssa yhteistyössä Pestuut -seurayhtymä, jonka muodostavat Lions Club Rautalampi ry ja Rautalammin urheilijat ry. Pestuut on näytön paikka myös paikallisille yhdistyksille. Tapahtumassa ahkeroi valtava määrä vapaaehtoisia. Vanhan ajan elo on markkina-alueella silminnähden läsnä, sillä kävijöitä on viime vuosina kutsuttu pukeutumaan menneiden vuosikymmenten ja vuosisatojen tyylisiin asuihin. Pestuilla on järjestetty myös pukunäytöksiä. Lisäksi markkinaväki on saanut kuvauttaa itsensä vanhaan tapaan maisemaseinää vasten.
Alkuun markkinoilla kaupattiin eläimiä̈, kankaita, rukkasia, hevostarvikkeita ja ruokaa. Kauppiaiden leikinlasku ja omien tuotteiden kovaan ääneen kehuskelu kuului ja kuuluu tässäkin ajassa pestuiden äänimaisemaan. Juhlapestuilla kannattaakin olla kuulolla, kenestä kruunataan vuoden markkinamyyjä. Vuonna 1876 markkinoilla nähtiin taitovoimistelija, "soittokonemies" eli posetiivari sekä elokuvan edeltäjä, panoraamakone. 1900-luvulla markkinoilla oli valokuvaajia, eläinten näyttäjiä, tempuntekijöitä, vedenneitoja, surmanajajia ja olipa stripteasetelttakin. Ensimmäisten autojen aikaan markkinoilla sai käydä maksusta ajelulla. Matka Pitkälahden laivalaiturilta Vesannon tienhaaraan maksoi markan, noin 15 senttiä nykyrahassa. 2000-luvun kävijälle on tarjolla ajeluja poni- ja hevoskärryillä.
Työväentalolla saatettiin tanssia kolmetkin tanssit: yhdet päivällä, toiset iltapäivällä ja kolmannet vielä illalla. Edelleenkin tanssitaan, tosin ei enää kolmessa vuorossa. Musiikkia kuullaan myös ohjelmalavalla ja oheistapahtumissa, Raittisoittokisassa ja illan tullen paikallisissa ravitsemusliikkeissä. Markkinoiden sulkeuduttua lauantailta avautuvat iltaohjelmassa ruoka- ja olutteltat ja viihdemaailman esiintyjistä voi nauttia yömyöhään. Viime vuosina pestuilla on saatu ihastella myös valotaidetta.
Juhlapestuilla markkinat ovat tutulla paikallaan lauantaina ja sunnuntaina, mutta ohjelma ei rajoitu pelkästään viikonloppuun. Jo kesällä pidetään pre-pestuita erilaisten tapahtumien merkeissä. Rautalammin emäpitäjä perustettiin vuonna 1561. Kunta juhlistaakin pestuilla myös omaa 460-vuotisuuttaan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1