VERKKOLIIKETOIMINNAN VALOISA KEHITYS NÄKYY MESSUILLA
Sähkö- ja tietoverkkojen ammattilaiset ovat koolla Tampereella keskiviikosta torstaihin 28.–29.1.2015. Verkkoliiketoiminnan ammattilaisten Verkosto 2015 -messut ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Tapahtumassa on ennätykselliset 145 näytteilleasettajaa, jotka esittelevät alan uusimpia tuotteita, palveluita ja ratkaisuja kahdessa hallissa. Seminaareissa ja tietoiskuissa käsitellään nopeasti uudistuvan alan ajankohtaisia teemoja aina sähkön toimitusvarmuuden parantamisesta tietoverkkojen kehitykseen ja alaan kohdistuviin suuriin investointeihin.
Verkoston tiedotustilaisuudessa keskusteltiin avajaispäivänä tietoverkoista sekä uudistetusta sähkömarkkinalaista, joka asettaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuudelle vähimmäisvaatimukset. Vaatimukset tulevat voimaan portaittain siten, että kaikki sähkönkäyttäjät kuuluvat asetuksen piirin vuoden 2028 loppuun mennessä. Ohessa on tiedotustilaisuuden asiantuntijoiden tiivistyksiä puheenvuoroista. Esitykset löytyvät kokonaisuudessaan tapahtuman mediasivuilta: www.verkostomessut.fi (Medialle).
Simo Nurmi, Energiavirasto: Vaatimusten toteutumista seurataan kehittämissuunnitelmien pohjalta
– Sähkönjakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella asiakkaille yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. Vaatimukset on täytettävä portaittain v. 2028 loppuun mennessä: 50 % asiakkaista vaatimusten piirissä v. 2019, 75 % v. 2023 ja 100 % v. 2028. Tietyin edellytyksin virastolta voi hakea lisäaikaa enintään vuoden 2036 loppuun saakka. Sähkönjakelun toimitusvarmuuden uudet velvoitteet vaativat sähköverkon investointien merkittävää lisäämistä sekä sähköverkon ylläpidon eli kunnossapidon ja varautumisen lisäämistä. Velvoitteiden toteutuminen parantaa asiakkaiden sähkönjakelun laatua eli luvassa on vähemmän ja lyhyempiä keskeytyksiä, mutta tämä myös nostaa asiakkaiden sähkön siirtohintaa. Energiavirasto valvoo toimitusvarmuustavoitteiden toteutumista verkonhaltijoiden laatimien kehittämissuunnitelmien pohjalta. Suunnitelmissa tulee olla kuvattuna toimenpiteet, jotka toteuttamalla verkko täyttää sähkömarkkinalain mukaiset sähkönjakeluverkon toiminnan laatuvaatimukset siirtymäaikojen puitteissa. Kehittämissuunnitelmat tulee toimittaa Energiavirastolle kahden vuoden välein, ensimmäisen kerran 30.6.2014 mennessä. Energiavirasto on 1. kehittämissuunnitelmien pohjalta laatinut tilastoja, joissa on käsitelty muun muassa toimitusvarmuuden parantamisen vaatimien investointien ja ylläpitotoimenpiteiden kustannuksia ja kohdentumista. Kehitämme myös valvontaa vuosiksi 2016–2023. Valvonnan pitää mahdollistaa ja edistää lainsäädännön tavoitteiden toteutumista, sanoo johtaja Simo Nurmi Energiavirastosta.
Arto Gylén, PKS Sähkönsiirto Oy: Toimitusvarmuuden kehittäminen on koko yhteiskunnan etu
– Pidän toimialan kannalta positiivisena, että sähkömarkkinalaissa on asetettu tavoitteet tulevaisuuden sähkönjakelun toimitusvarmuudelle. Tämä on koko yhteiskunnan etu ja tehostettu toimitusvarmuuden parantaminen on jo täydessä vauhdissa. Vuosien 2014–2019 aikana verkkoyhtiöt investoivat sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseen 3–4 miljardia euroa. Tällä hetkellä pääpaino on taajamien kaapeloinnissa ja 50 % asiakkaista saadaan säävarman verkon piiriin vuoden 2019 loppuun mennessä. 2020-luvulla pääpaino siirtyy haja-asutusalueen toimitusvarmuuden parantamiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että sähköverkkoyhtiöillä ei ole muita tuloja kuin sähkön siirtomaksut eli sähköä käyttävä asiakas maksaa uudistuksen. Kustannusvaikutusten tulee olla asiakkaille kohtuullisia ja tasapuolisia. Energiateollisuuden teettämän selvityksen perusteella siirtymäajan pidentäminen 15 vuodesta 23–30 vuoteen on keskeinen keino asiakkaiden kustannusten pitämisessä kohtuullisena harvaan asutuilla alueilla. Tuoreen lain täytäntöönpanossa on tärkeätä huomioida ainakin seuraavat asiat: siirtymäajan pituutta on kohtuullistettava, sijoittamislupakäytäntöjä on kehitettävä sujuvammaksi ja viranomaisen on mahdollistettava toimitusvarmuusinvestointien rahoittaminen, sanoo toimitusjohtaja Arto Gylén PKS Sähkönsiirto Oy:stä.
Juha Luusua, Eltel Networks Oy: Tavoitteet sähköverkon parantamisessa saavutetaan yhteistyöllä
– Jotta tavoite säävarmasta sähköverkosta saavutetaan, tarvitsee verkkoon tehdä noin neljän miljardin euron investoinnit tulevien vuosien aikana. Näillä investoinneilla saavutetaan 10–12 vuodessa sama maakaapelointiaste mikä Ruotsissa on jo tänä päivänä. Haasteita kuitenkin riittää että nuo aikataulut tavoitetaan. Pelkästään resurssien riittävyys alkaen osaavasta työvoimasta mietityttää. Viranomaisten määrittelemät kaivuulupamaksut ja kaapeleiden sijoituslupien saaminen teiden varsille tuottavat päänvaivaa ja vievät suhteettomasti aikaa. Materiaalien saaminen ja toimitukset sekä kustannusten vuosittainen nousu pitkittävät ja hankaloittavat projektien täytäntöönpanoa. Laittaisinkin käyntiin strategisen keskustelun siitä, mitä etuja saavutettaisiin tekemällä yhteistyötä alan toimijoiden kesken. Väitän, että tarvittavat lisäinvestoinnit ovat realistiset ja ne ovat tehtävissä keskimäärin 20 % tehokkaammin hyvällä kokonaissuunnittelulla ja koordinoinnilla. Tarvitsemme tähän merkittävään yhteiskunnalliseen hankkeeseen mukaan, niin verkonomistajat, verkonrakentajat ja eri alojen asiantuntijat kuin viranomaisetkin. Suomessa on ollut hyvä yritys välttää ennustamattomia sähkökatkoksia, mutta nyt tarvitaan uuden mittakaavan lähestymistä asiaan. On tehtävä kansallinen strategia, organisoitava se ja ryhdyttävä työhön, sanoo toimitusjohtaja Juha Luusua Eltel Networks Oy:stä.
Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö: Laajakaistaa rakennettu haja-asutusalueille 12 000 km
Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Pauli Pullinen kertoi tiedotustilaisuudessa haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen tilanteesta.
– Verkkoa on tähän mennessä rakennettu arvion mukaan 12 000 km. Nopean laajakaistan saatavuus on rakennettu arviolta 55 000 kotitaloudelle. Valtion tukea on myönnetty 110 hankkeelle 46,4 miljoonaa euroa ja siitä on maksettu 19,6 miljoonaa euroa. EU-tukea on myönnetty 45 hankkeelle 24,5 miljoonaa euroa ja siitä maksettu yli 6 miljoonaa euroa. Vireillä tai tiedossa olevia hankkeita on noin 30 miljoonan euron edestä. Halukkuutta on vielä noin 80 hankealueen käynnistämiseen, mikä merkitsee 50 000 käyttäjää. Tuettujen hankkeiden yhteydessä on rakennettu verkkoja myös kaupallisille alueille, kuten esimerkiksi koko kuntaan, sanoo ylitarkastaja Pauli Pullinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Pullinen nosti puheenvuorossaan esille myös liikenne- ja viestintäministeriön Mediainnovaatiokilpailun, jonka avulla halutaan vauhdittaa media-alan siirtymistä digiaikaan. Lisätietoa: www.mediainnovaatio.fi.
Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto: Yhteiskunnan kykyä sietää tietoliikenteen häiriöitä on kehitettävä
Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta nosti tiedotustilaisuudessa esille tietoliikenteen haavoittuvuuden väärinkäytöksille.
– Digitaalisen teknologian ja avointen verkkojen haavoittuvuus muuntuu jatkuvasti. Verkottuneiden järjestelmien laajuuden ja kompleksisuuden seurauksena hallinta on vaikeaa. Suomalaisen yhteiskunnan kykyä sietää erilaisia tietoliikenteen häiriötilanteita on kehitettävä, sanoo kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta.
Seminaareja, tietoiskuja ja työnäytöksiä – esillä paljon uutuuksia ja alan hyötyajoneuvoja
Verkosto 2015 esittelee kattavasti sähkö-, tele- ja tietoverkkoihin, verkkotuotteisiin ja -palveluihin, sähköautoinfraan, tie- ja katuvalaistukseen sekä liikenteen informaatiojärjestelmiin liittyviä tuotteita ja palveluita. A-hallissa ja ensimmäistä kertaa Verkoston käytössä olevassa uudessa E-hallissa on esillä laajasti alan uutuuksia. Messuilla on hyvä tilaisuus tutustua myös sähköautoon sekä alan hyötyajoneuvoihin, joita on messuilla noin 30. Näytteilleasettajien uutuustuotteita: www.verkostomessut.fi (Kävijälle).
Seminaariohjelmassa on keskiviikkona muun muassa Energiateollisuus ry:n järjestämä Miljardi-investoinnit verkkoon -seminaari sekä Teleprikaati Oy:n ja FiCom ry:n toteuttama Verkkopäivät-seminaari, joka pidetään molempina messupäivinä. Monipuolisen seminaari- ja tietoiskutarjonnan lisäksi ohjelmassa on verkonrakentamisnäytöksiä. Lisätiedot ja ohjelma: www.verkostomessut.fi.
Ensimmäiset verkkoliiketoiminnan ammattilaisille tarkoitetut Verkosto-messut pidettiin Tampereella v. 1992 ja toiset v. 1995. Tapahtuman edeltäjä oli energiatalouden ja rakentamisen ENTA-messut. Vuosina 1997–2005 tapahtuma tunnettiin nimellä EnerNet ja Verkosto-nimeen palattiin v. 2007. Joka toinen vuosi pidettävän Verkoston järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyössä Energiateollisuus ry:n, Adato Energia Oy:n, FiCom ry:n ja Teleprikaati Oy:n kanssa. Edellisiin Verkosto-messuihin v. 2013 tutustui 4635 messuvierasta. Tampereen Messut Oy ja Energiateollisuus ry ovat sopineet seuraavan Verkoston toteuttamisesta v. 2017.
LISÄTIEDOT: www.verkostomessut.fi
Twitter: @TampereenMessut, #Verkosto
Tampereen Messut Oy, www.tampereenmessut.fi, facebook.com/tampereenmessut
Raimo Pylvänäinen, projektipäällikkö, p. 0400 671 923,
raimo.pylvanainen(a)tampereenmessut.fi
Tanja Järvensivu, viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133,
tanja.jarvensivu(a)tampereenmessut.fi, @TanjaJarvensivu
Meri Mattila, viestintäassistentti, p. 0400 914 877,
meri.mattila(a)tampereenmessut.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1