Vuosi 2018 oli toinen peräkkäinen huono satovuosi Suomen pelloilla. Viime vuonna kuivuus kutisti satoa etenkin Varsinais-Suomessa ja sen lähialueilla. Viljojen ohella myös härkäpavun sato jäi selvästi normaalia pienemmäksi. Vuoden 2017 sato taas kärsi liiallisista sateista.
– Viime vuoden viljasato oli 2,7 miljardia kiloa, mikä on 2000-luvun pienin. Edellisvuodesta viljasato väheni viidenneksen. Kuiva kasvukausi paahtoi myös nurmia, mutta syksyn sateet pelastivat nurmirehusadon suurella osaa nautakarja-aluetta. Härkäpapu koki äkillisen ja yllättävän kadon, koska gammayökköset söivät laajoja kasvustoja lehdettömiksi, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Varsinais-Suomessa hehtaarisadot eli 10 000 neliömetriltä saadut satomäärät jäivät eniten keskimääräisistä sadoista – nurmisato jäi puoleen ja viljasadoista leikkautui kolmannes tai neljännes. Koska Varsinais-Suomi tuottaa viljasta keskimäärin viidenneksen, alueen heikko sato vähentää koko Suomen satoa enemmän kuin muut alueet. Koko Suomen nurmirehusatoa Varsinais-Suomen kuivuus ei suuresti heilauttanut, sillä säilörehusta siellä tuotetaan keskimäärän vain kolme–neljä prosenttia.
Suomen viljasadosta noin kolme prosenttia eli noin 86 miljoonaa kiloa on luomuviljaa. Pääosa siitä on kauraa. Kotimainen myllyteollisuus on viime vuosina lisännyt sekä tavanomaisesti että luomusäädösten mukaisesti tuotetun kauran käyttöä. Suomalainen kaura ja sen tuotteet käyvät kaupaksi myös maailmalla.
– Suomi jatkaa edelleen maailman suurimpana kuminantuottajana, sillä kuminasato kasvoi lähes kymmenesosan. Monivuotinen kumina ei kärsinyt yksivuotisten kasvien tavoin yhtä paljon kuivasta kasvukaudesta. Kuminaa viljellään jo suuremmalla alalla kuin sokerijuurikasta, lähes yhtä suurella alalla kuin perunaa ja härkäpapua, Partala jatkaa.
Härkäpapusato väheni neljänneksen edellisvuodesta. Sato oli pienin yhdeksän vuoden tilastointijakson aikana.
Tattarin viljelyala ylitti viime kesänä 2 000 hehtaaria, joten se pääsi vuosittaisen virallisen tilastoinnin piiriin. Suomen tattarisato oli noin 1,7 miljoonaa kiloa ja noin neljännes siitä oli luomutuotettua.
Syksyllä 2018 peltokasvien satotiedot kerättiin verkkopalvelun ja puhelinhaastattelujen avulla noin 6 200 maatilalta, joista 660 oli luomutiloja. Satotilasto kuvaa kaikkien Suomen noin 48 000 maatilan satotietoja ja luomusatotilasto noin 4 000 luomutilan tietoja. Nämä tilastot ovat nyt lopullisia, ennakkotiedot julkaistiin 22.11.2018. Viljasadon laatutiedoissa Luken keräämät satotiedot on yhdistetty Ruokaviraston keräämiin viljasadon laatuseurantatietoihin.
Kaikki tiedot ovat saatavilla stat.luke.fi-palvelussa. Palvelu sisältää satotietoja tärkeimmistä kasveista koko maan osalta vuodesta 1920 alkaen. Alueittaiset satotiedot ovat palvelussa vuodesta 1999 alkaen.
Lisätietoa:
yliaktuaari Anneli Partala, Luke, puh. 029 532 6803, [email protected]
Tilastot:
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1