Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Maatalous » Satovahinkokorvausjärjestelmä päättyy vuoden 2015 lopussa

Maa- ja metsätalousministeriö

Satovahinkokorvausjärjestelmä päättyy vuoden 2015 lopussa

Tiedote.
Julkaistu: 09.12.2014 klo 14:40
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Nykyinen satovahinkokorvausjärjestelmä päättyy vuoden 2015 lopussa. Valtiontuen tarvetta uusien riskienhallintavälineiden käyttöönoton edistämiseksi on selvitetty yhdessä tuottajien kanssa ja työtä jatketaan ensi vuonna. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan esitetä uusia tukitoimenpiteitä satovahinkoriskien hallintaan.

Viljelykasvien sadot vaihtelevat vuosittain hyvinkin paljon sääolojen seurauksena. Viljelytoimenpiteiden ja investointien avulla voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää satovahinkoja, mutta niitä ei voida kokonaan estää. Siksi satovahingoista johtuvaan tulojen vaihteluun tulee varautua tilatasolla.

Osana maataloustukien uudistusta vuosille 2014 - 2020 on selvitetty mahdollisuuksia käyttää uusia välineitä satovahinkoriskien hallintaan. Satovahinkoriskien hallinnan tarpeita ja keinoja on pohdittu satovahinkoneuvottelukunnassa, MMM:n kokoamassa riskienhallintatyöryhmässä sekä maataloustuottajien ja valtion välisissä tukineuvotteluissa. Esillä ovat olleet satovahinkojen korvaaminen vakuutuksista tai viljelijöiden keskinäisistä rahastoista ja näiden välineiden suora tukeminen valtion varoista. Eräänä arvioitavana vaihtoehtona on ollut myös vahinkojen korvaaminen edelleen valtion varoista nykyistä satovahinkokorvausjärjestelmää muuttamalla. Nykyisestä satovahinkokorvausjärjestelmästä viljelijä on voinut saada korvausta osalle poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamista vahingoista. Riskienhallintatyöryhmän yksimielinen esitys oli, että nykyisestä satovahinkokorvausjärjestelmästä luovuttaisiin ja että vahinkojen varalle tulisi voida jatkossa hankkia vakuutuksia.

Muiden maataloustukien muutosten katsottiin osaltaan korvanneen pitkään voimassa olleen satovahinkokorvausjärjestelmän. Viljelijöiden omaehtoista riskienhallintaa haluttiin kannustaa ja samalla luoda mahdollisuuksia sille, että satovahinkovakuutukset voisivat yleistyä riskienhallintavälineenä Suomessa. Vakuutusten etuna nähtiin se, että niiden avulla voitaisiin nykyistä paremmin huomioida tilakohtaiset tarpeet ja vakuutukset voisivat kattaa myös niiden kasvilajien vahinkoja, joita ei ole katettu satovahinkokorvausjärjestelmästä. Satovahinkokorvausjärjestelmän muuttaminen nykyisiä tarpeita vastaavaksi nähtiin vaikeaksi.

Valtion yksin rahoittamasta satovahinkokorvausjärjestelmästä päätettiin luopua riskienhallintatyöryhmässä kaavailulla tavalla vuoden 2013 lopussa siten, että korvausjärjestelmää jatkettiin lailla vuoteen 2015 asti. Valtio korvaa siten vielä vuosien 2014 ja 2015 aikana aiheutuneita satovahinkoja. Kahden vuoden siirtymäaika nähtiin tarpeelliseksi, jotta viljelijöille ja vakuutusyhtiöille jäisi riittävästi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen.

Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi yhdessä tuottajien ja vakuutusalan kanssa pohtinut mahdollisuuksia ja tarvetta edistää vakuutusten yleistymistä Suomessa satovahinkovakuutustuen avulla. Maa- ja metsätalousministeriön ja tuottajien kanssa käydyissä keskusteluissa on kuitenkin päädytty siihen, että tällä hetkellä ei ole edellytyksiä käyttää maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahoja satovahinkovakuutusten tukemiseen vuonna 2016. Tuottajien ja hallinnon kesken on kuitenkin sovittu, että satovahinkoriskien hallintaa käsitellään uudestaan vuonna 2015.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi p. 0295162191
maatalousylitarkastaja Anne Vainio p. 0295162168

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs