Parisuhde on maatilan tärkein investointi

Maaseutuelinkeinojen koulutuksessa laaditun opinnäytetyön laaja kyselytutkimus (744 vastausta) selvitti maatalousyrittäjien parisuhteiden erityispiirteitä. Maatalousyrittäjien parisuhde eroaa niin sanotun valtaväestön parisuhteesta monilta osin.

Tilanpito tuo elämään omat vapautensa, mutta myös vastuunsa. Mahdollisuudet perheen ja vapaa-ajan sovittamiseen sekä kahdenkeskiseen aikaan puolison kanssa ovat usein kortilla. Tämä käy ilmi Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutuksen opinnäytetyössä, jonka Satu Heinemaa teki osana agrologin (AMK) tutkintoa.

Maatalousyrittäjien parisuhteessa on monia erityispiirteitä. Maatilalla, varsinkin eläintilalla, työn luonne on yleensä hyvin sitovaa ja töitä tehdään usein kelloon katsomatta. Työpaikka sijaitsee useimmiten kotipihassa, jolloin työn ja vapaa-ajan raja voi olla häilyvä. Kiire, väsymys sekä rahahuolet voivat tuoda oman värinsä myös parisuhteeseen. Toisaalta maatilayrittäjyys antaa eri tavalla vapauden rakentaa oman näköisensä arjen, ja mahdollistaa parhaimmillaan ainutlaatuisen parisuhteen samanhenkisen ihmisen kanssa.

Opinnäytetyön viljelijöille suunnnattuun kyselyyn saatiin 744 vastausta. Vastausmäärä osoittaa, että aihe on herättänyt suurta kiinnostusta viljelijöiden keskuudessa. Vastauksia tuli tasaisesti ympäri Suomen, kaikista ikäluokista ja eri tuotantosuuntien edustajilta. Tutkimuksen mukaan maatiloilla parisuhteet ovat pitkiä, ja oman kumppanin kanssa on useimmiten oltu yhdessä jo nuoruudesta. Työn kuormittavuus vaikuttaa myös parisuhteeseen, mutta silti ihmiset elävät pääosin onnellista elämää. Keskinäinen puhumattomuus on suurin yksittäinen ongelmien aiheuttaja, mutta toisaalta oma kumppani koetaan myös luotettavaksi ja rakastavaksi. Sukulaisten asuminen samalla tilalla tuo omat haasteensa parisuhteeseen, ja tämä aihe kirvoittikin paljon kommentteja.

Opinnäytetyössä havaittiin viljeljöiden innokkuus vastata avoimiin kysymyksiin, joissa annettiin sadoittain kommentteja mm. toisille viljelijäpariskunnille parisuhteen hoitoon. Lisäksi työssä on haastateltu pari- ja perhepsykoterapeuttia, joka tuo aiheeseen ammattimaisen näkemyksensä.

Lisätiedot:

Satu Heinemaa
Opiskelija, Maaseutuelinkeinojen koulutus
Hämeen ammattikorkeakoulu
0456757464
[email protected]

Työn tilaaja:
Maaseutupalveluyksikkö Häme
Ari Uotila
maaseutupäällikkö
036801244
[email protected]

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksessa.