Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Maatalous » Noin 3500 tilan pellot valvottiin tukien maksamiseksi

Maaseutuvirasto/Landsbygdsverket

Noin 3500 tilan pellot valvottiin tukien maksamiseksi

Tiedote.
Julkaistu: 07.03.2013 klo 10:14
Julkaisija: Maaseutuvirasto/Landsbygdsverket

Peltovalvonnat etenivät vuonna 2012 hieman edellisvuotta nopeammin ja paikalla tehtävät peltovalvonnat saatiin lähes kaikki tehtyä ennen vuoden vaihtumista. Ympäristötuen osalta valvonnat ovat vielä osittain kesken, sillä lannoitukseen ja peltojen kasvipeitteisyyteen liittyviä ehtoja valvotaan vasta talvella ja keväällä 2013.

Tilatukea haki viime vuonna 58 598 tilaa, joista 3530 tilaa valittiin valvontaan. Määrä oli noin 6,0 prosenttia kaikista tukea hakeneista tiloista. GPS-laitteella kasvulohkoista mitattiin noin 20 prosenttia.

Viljelijätukien valvonnat paikan päällä tiloilla ja hallinnolliset valvonnat on tehtävä ennen kuin tuet voidaan maksaa viljelijöille. ELY-keskukset tekevät valvonnan maatiloilla Maaseutuviraston ohjeistuksen mukaisesti. Maaseutuvirasto myös määrittelee otannat, joilla tilat valitaan valvontaan.

Ympäristötuen viljavuustutkimuksissa edelleen eniten puutteita

Ympäristötuessa eniten puutteita havaittiin edellisten vuosien tapaan viljavuustutkimuksissa. Vuoteen 2011 verrattuna niissä oli puutteita yhä useammalla tilalla, valvonnassa olleista tiloista lähes 30 prosentilla eli 986 tilalla. Huomautus annettiin 403 tilalle. Puutteellisista viljavuustutkimuksista voidaan antaa maksimissaan 5 prosentin seuraamus perustoimenpiteen tukeen ja tämä seuraamus määrättiin 309 tilalle. Näissä tapauksissa viljavuustutkimukset puuttuivat joko kokonaan tai ne olivat vanhentuneet.

Myös pientareissa ja suojakaistoissa todettiin enemmän puutteita kuin vuonna 2011. Noudattamatta jättämisiä havaittiin 12,8 prosentilla valvotuista tiloista (438 tilaa). Puutteet olivat pääsääntöisesti lieviä, ja yli kolmasosalle (158 kpl) annettiin huomautus. Vakavampia puutteita suojakaistoissa todettiin vain muutamalla kymmenellä tilalla.

Ympäristötuen lisätoimenpiteistä viljelyn monipuolistamisessa havaittiin suhteellisesti eniten puutteita. Myös typpilannoituksen tarkentamisesta annettiin useille tiloille seuraamus.

Pinta-alan ilmoittaminen edellyttää tarkkuutta

Tukiehtojen laiminlyönneistä aiheutuvien, koko tukeen kohdistuvien seuraamusten lisäksi vähennyksiä tukeen voi aiheutua myös pinta-alavirheistä. Pinta-alavalvonnoissa tuen leikkauksia tulee vuosittain tilojen lukumäärässä mitattuna melko paljon, mutta useimmiten kyse on pienistä pinta-alaleikkauksista. Tuet on kuitenkin maksettu toteutuneen pinta-alan mukaan.

Tilatuen maksuun vaikuttavia puutteita pinta-alassa oli vuonna 2012 noin 40 %:lla valvotuista tiloista. Suurimmalla osalla eli lähes 30 %:lla kyse oli pienestä tuen leikkaukseen johtavasta virheestä. Kokonaisuutena pinta-alavirheitä oli saman verran kuin edellisvuonna. Tilatukijärjestelmässä hylätty pinta-ala oli alle 1 % valvotusta pinta-alasta, joten hylätty ala kokonaisuutena oli melko vähäinen. Tuki hylättiin kokonaan 21 tilalta.

Tyypillisesti pinta-alavirheissä on useimmiten kyse pienestä, muutaman aarin kokoisesta peltolohkon reunarajavirheestä tai esimerkiksi tilapäisesti viljelemättömästä alasta, jota ei ole otettu huomioon tukihakemuksessa. Viljelijöiltä vaaditaan pinta-alojen ilmoittamisessa tarkkuutta.

Täydentävissä ehdoissa puutteita viljelytavassa

Täydentäviin ehtoihin kuuluvien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamista valvottiin yhteensä 669 tilalla. Määrä oli noin 1,1 % tukea hakeneista tiloista. Lisäksi muiden valvontojen yhteydessä valvonta laajennettiin koskemaan myös täydentäviä ehtoja 397 tilalla.

Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten osalta eniten laiminlyöntejä todettiin viljellyn pellon hyvän maatalouskäytännön mukaisessa viljelyssä, kesantopeltojen niittämisessä sekä piennarvaatimuksen noudattamisessa. Ympäristöön liittyvissä lakisääteisissä hoitovaatimuksissa eniten laiminlyöntejä havaittiin edellisen vuoden tapaan lannan varastoinnissa ja lanta-analyysissa.

Lisätietoja Maaseutuvirastosta:
Valvontayksikön johtaja, Jukka Pekonniemi, puh. 020 7725 694
Ympäristötuet: Ylitarkastaja Teemu Polvi, puh. 020 7725 516
Pinta-alatuet: Ylitarkastaja Kirsi Kankaanpää, puh. 020 7725 602
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mavi.fi

 

Åkrarna på ca 3 500 gårdar övervakades för att stöden skulle kunna betalas ut

 

År 2012 framskred åkerövervakningen litet snabbare än året innan, och nästan alla åkerövervakningar på plats kunde slutföras före årsskiftet. För miljöstödets del är övervakningarna inte helt avslutade ännu, eftersom villkor som hänför sig till gödslingen och åkrarnas växttäcke övervakas först vintern och våren 2013. 

I fjol ansökte 58 598 gårdar om gårdsstöd, och 3 530 av dem togs ut för övervakning. Antalet motsvarade omkring 6,0 procent av alla gårdar som ansökt om stöd. Ungefär 20 procent av jordbruksskiftena mättes med GPS-utrustning.

Övervakningen av jordbruksstöd på plats, alltså på gårdarna, och de administrativa kontrollerna ska göras innan stöden kan betalas till jordbrukarna. ELY-centralerna utför kontrollerna på gårdarna i enlighet med de anvisningar som Landsbygdsverket har gett. Landsbygdsverket fastställer också urvalen av gårdar som ska omfattas av kontrollen.

Markkarteringar uppvisar fortfarande de flesta miljöstödsbristerna

För miljöstödets del gällde bristerna främst markkartering, precis som under tidigare år. Markkarteringsbrister förekom på fler gårdar än året innan: av de övervakade gårdarna uppvisade nästan 30 procent (986 gårdar) sådana brister år 2012. Sammanlagt 403 gårdar fick en anmärkning. Påföljden för bristfällig markkartering kan vara högst 5 procent av stödet för basåtgärder, och 309 gårdar påfördes en sådan påföljd. I de fallen var det så att markkarteringen saknades helt och hållet eller hade föråldrats.

Fler brister än år 2011 konstaterades också när det gällde dikesrenar och skyddsremsor. På 12,8 procent av de övervakade gårdarna (438 gårdar) förekom underlåtelser. Mestadels var bristerna lindriga, och över en tredjedel (158 gårdar) fick en anmärkning. Allvarligare brister i fråga om skyddsremsor noterades på bara några tiotal gårdar.

De relativt sett flesta bristerna i fråga om tilläggsåtgärder i samband med miljöstödet förekom inom tilläggsåtgärden mångsidigare odling. Många gårdar som valt tilläggsåtgärden preciserad kvävegödsling påfördes också en påföljd.

Anmälan av arealer kräver noggrannhet

Utöver påföljder som orsakats av försummade stödvillkor och som riktar sig mot hela stödet kan också arealfel leda till stödavdrag. Arealövervakningarna leder årligen till stödavdrag för ganska många gårdars del, men oftast är det fråga om små arealminskningar. Stöden har ändå betalats enligt den faktiska arealen.

År 2012 förekom det på ca 40 % av de övervakade gårdarna sådana brister i arealuppgifterna som inverkade på utbetalningen av gårdsstöd. På största delen av gårdarna, nästan 30 %, handlade det om ett litet fel som ledde till stödavdrag. Som helhet betraktat förekom arealfel i samma utsträckning som året innan. Inom systemet med gårdsstöd var den förkastade arealen mindre än 1 % av den övervakade arealen, därför var den totala areal som förkastades ganska liten.  Sammanlagt 21 gårdar förvägrades stöd helt och hållet.

Vid typiska arealfel uppvisar gränslinjen för ett åkerskifte ett litet fel som handlar om några ar, eller så har gården i sin stödansökan inte beaktat t.ex. ett område som tillfälligt inte odlas. Jordbrukarna behöver vara noggranna när de anmäler arealerna.

Brister i odlingssättet för tvärvillkorens del

Iakttagandet av tvärvillkorens krav på god jordbrukshävd och goda miljöförhållanden samt föreskrivna verksamhetskrav som hänför sig till miljön övervakades på sammanlagt 669 gårdar. Antalet motsvarade cirka 1,1 % av de gårdar som ansökt om stöd. I samband med andra kontroller utsträcktes dessutom övervakningen på 395 gårdar till att också gälla tvärvillkoren.

När det gäller kraven på god jordbrukshävd och goda miljöförhållanden konstaterades flest försummelser i samband med odling av åker enligt normal god jordbrukarsed, kravet på dikesrenar samt slåtter av trädesåkrar. I fråga om de föreskrivna verksamhetskrav som hänför sig till miljön noterades det största antalet försummelser liksom året innan när det gällde lagring av stallgödsel och stallgödselanalyser.

Ytterligare upplysningar vid Landsbygdsverket:
Kontrollenhetens direktör Jukka Pekonniemi, tfn 020 7725 694
Miljöstöd: Överinspektör Teemu Polvi, tfn 020 7725 516
Arealstöd: Överinspektör Kirsi Kankaanpää, tfn 020 7725 602
E-post: fornamn.efternamn@mavi.fi

Maaseutuvirasto (Mavi) toimeenpanee viljelijätukia, maaseudun yritys- ja hanketukia sekä markkinatukia asiakaslähtöisesti ja hallinnon palveluja kehittäen. Suomen maksajavirastona Mavi vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä. Mavi ohjaa, neuvoo ja kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia. Maaseutuviraston toimipaikka sijaitsee Seinäjoella.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs