Tuoreessa suomalaistutkimuksessa on kehitetty satelliittiaineistoihin perustuva menetelmä, jolla on tuotettu kattavasti esikasviarvoja suurelle joukolle eri esikasvi-seuraava kasvi -yhdistelmiä ensimmäistä kertaa maailmassa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Maamittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) kehittämällä Euroopan Avaruusjärjestön (ESA) tarjoamiin avoimiin Copernicus Sentinel -satelliittiaineistoihin perustuvalla menetelmällä saadut tulokset tukevat entistä vahvemmin kasvinvuorottelua ja viljelyn monipuolistamista. Tähän asti käytössä ollut viljelykiertoihin kannustava tieto on pohjautunut kenttäkokeisiin. ”Nyt tuottamamme tieto on suoraan viljelijän pellolta, ja se myös kertoo esikasviarvon todellisessa tuotantotilanteessa”, sanoo Luken tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio.
Satelliittiaineistot mahdollistavat juuri niin suurten esikasvi ja seuraava kasvi -yhdistelmien tarkastelun, kuin mitä todellisesta viljely-ympäristöstämme löytyy. ”Tutkimusryhmän tuottamaa aineistoa olisi ollut mahdotonta saavuttaa peltokokein. Koejärjestelyt olisivat olleet hallitsemattoman mittavat vaatien useita koepaikkoja ja vuosia.”
Luken tuottama menetelmä voidaan ottaa käyttöön valtavilla peltoaloilla missä päin maailmaa tahansa. Ainoa edellytys on, että tiedetään lohkokoordinaatit ja lisäksi käytettävissä on lohkokohtainen tieto esikasvista ja seuraavan vuoden kasvista. ”Kehitetyllä menetelmällä täytetään lähes ikuisuushaasteeksi koettu tietoaukko esikasviarvoista”, kertoo Luken erikoistutkija Lauri Jauhiainen.
Onko härkäpapu rapsia parempi esikasvi, entäs kumina?
Lähtöaineistona menetelmän kehittämiselle toimivat FGI:n kasvillisuusindeksiarvot, joita oli kaikkiaan 240 000 peltolohkolta. Esikasviarvot tuotettiin viljelijöiden pelloilla esiintyvistä viljelykasveista ja maankäyttömuodoista kevät- ja syysviljoille, rypsille ja rapsille, härkäpavulle, herneelle, perunalle, sokerijuurikkaalle sekä yksivuotisille nurmille. Esikasveja oli kattava 23 lajin kokoelma. Niiden joukossa olivat muun muassa kumina, pellava, tuoreena tulokkaana saneerauskasvina käytetty öljyretikka, erilaiset tuotanto- ja viherryttämisnurmet sekä kesantomuodot.
Esikasviarvo vaihteli tutkimusvuosina 2016 ja 2017 kasviyhdistelmästä riippuen 16 % kasvun lisästä noin 16 % kasvukyvyn heikentymään, kun se suhteutettiin kasvukykyyn yksipuolisen viljelyn tilanteessa, jossa esimerkiksi ohra seuraa ohraa. Hyvin yksipuolisesti viljellyille perunalle ja sokerijuurikkaalle ei tutkimuksessa saatu käytännössä esikasviarvoja muista kuin viljoista. ”Nämä ovat juuri niitä tietoaukkoja, joihin tulisi koetoimintaa perustellusti kohdentaa”, Peltonen-Sainio sanoo.
Uudella menetelmällä on monia hyötyjä
”Maatalous voi hyödyntää satelliittiaineistoja monin tavoin, eikä taivaskaan ole rajana”, toteaa Pirjo Peltonen-Sainio. Esimerkiksi Luken Taloustohtori-palvelutarjontaan sisältyvässä PeltoOptimi-työkalussa satelliittiaineistoja hyödynnetään lohkokohtaisen tuotantokyvyn arviointiin.
Peltonen-Sainio ja Jauhiainen näkevät uudessa menetelmässä merkittäviä mahdollisuuksia: ”Entisestään täydentyvin aineistoin voimme räätälöidä viljelijöille yhä täsmällisempiä ohjeistuksia kasvinvuorotuksesta.”
Tutkimusryhmä on julkaisut menetelmän kaikille avoimena Frontiers in Plant Science -tiedejulkaisuna.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio, [email protected]
Erikoistutkija Lauri Jauhiainen, [email protected]
Tutkimuspäällikkö, akatemiatutkija Eetu Puttonen, [email protected] (FGI)
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1