Ravinneresurssi-päivä Mustialassa 11.4.

Kaikille avoin Ravinneresurssi-päivä järjestetään Mustialassa (Mustialantie 105, Tammela) 11.4.2017 klo 10–15.

Tilaisuus on kaksiosainen. Aamupäivällä on Pellon vesien hallinta ja ravinnevalumien ehkäisy -koulutuspäivä ja iltapäivällä Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari. Kahvitarjoilu alkaa klo 9.30. Klo 12.00 on mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen.

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke eli Ravinneresurssi on toimenpiteillään osallistunut Suomen hallituksen tavoitteesen parantaa Saaristomeren vesien tilaa. Hankkeen tavoitteena on ollut tehostaa ravinteiden kierrätystä ja resurssitehokasta käyttöä maataloudessa sekä pienentää vesiin päätyvää ravinnekuormaa.

Pellon vesienhallinta osa ravinnevalumien ehkäisyä

Peltojen valumavesien hallinta on kokonaisvaltaista vesienhallintaa, jonka merkitys korostuu yhä enemmän sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Vesienhallinta liittyy yhtä lailla runsaisiin sade- ja sulamisvesiin kuin kasvukauden aikaisiin kuiviin ajanjaksoihinkin.

Vesienhallintaan liittyvät toimenpiteet ovat merkittäviä viljelyn kehittämisen työkaluja niin ravinteiden käytön tehostamisessa kuin ympäristöystävällisen viljelyn edistämisessä. Kun pellon vesitalous on kunnossa, ehkäistään ravinnevalumia, tehostetaan ravinteiden hyväksikäyttöä ja parannetaan pellon tuottavuutta.

Keinoja vesienhallintaan on monia. Yleensä ne lähtevät tilatason toteutuksina. On kuitenkin tullut tarve tarkastella asioita laajempinakin kokonaisuuksina, jolloin tarkastellaan valuma-alueita. Toteutuakseen tämä tarkoittaa alueen maanomistajien ja muiden tomijoiden välistä yhteistyötä yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet

Sadonkorjuun jälkeen pelto jää yleensä ilman kasvipeitettä, jolloin ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa. Kerääjäkasvit kasvavat varsinaisen satokasvin korjuun jälkeen. Ne peittävät maata ja ottavat ravinteita talteen estäen niiden huuhtoutumista. Parhaimmillaan kerääjäkasvin kasvu on voimakkainta vasta pääsatokasvin korjuun jälkeen, jolloin se ei kilpaile satokasvin kanssa. Tällä on vaikutusta sekä viljelyn kannattavuuteen että ravinteiden tehokkaaseen keräämiseen.

Kasvaessaan kerääjäkasvit tuottavat vihermassaa, joka lisää kerääjäkasvien käyttömahdollisuuksia. Sato voidaan hyödyntää esimerkiksi rehuna tai biokaasun raaka-aineena. Kerääjäkasvien hyödyntäminen syyslaidunnuksessa voi olla ratkaisu monivuotisten laidunnurmien ehtymiseen syksyllä.

Vaihtoehtoisesti hyvin kasvanut kerääjäkasvikasvusto voidaan korjata koneellisesti ja käyttää joko rehuna tai biokaasun raaka-aineena.

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke

Päättymässä olevan, kaksivuotisen Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen toimintaympäristönä on ollut Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan tutkimus- ja opetusmaatila. Oppilaitosympäristöön perustetut kohteet ovat esimerkkejä käytännön toimenpiteistä, joilla edistetään ravinteiden kierrätystä ja parannetaan vesien tilaa. Opetusmaatila tarjoaa myös hyvän ympäristön viljelijöiden ja muiden alan toimijoiden koulutukseen ja kokemusten jakamiseen.

Hankkeen päätoteuttajana on toiminut Hämeen ammattikorkeakoulu, ja hankekumppaneita ovat olleet Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja Etelä-Suomen Salaojakeskus. Hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman kautta ympäristöministeriö osallistuu hankkeen rahoitukseen. Hanke päättyy tänä keväänä.

Lisätietoja hankkeesta: www.hamk.fi/ravinneresurssi.

Tarkempi Ravinneresurssi-päivän ohjelma: http://www.hamk.fi/uutiset/Sivut/Ravinneresurssi-paiva-11.4.2017.aspx

Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita Ravinneresurssi-päivään!

Lisätietoja:

Katariina Manni, projektipäällikkö, lehtori, HAMK, [email protected], p. 040 353 1149

Erika Winquist, tutkija, Luke, [email protected], p. 029 532 6027

Janne Pulkka, toiminnanjohtaja, Etelä-Suomen Salaojakeskus, [email protected], p. 050 553 9554
Tiina Tulonen, laboratoriokoordinaattori, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, [email protected], p. 050 357 3126