Suomeen tarvitaan lisää varuskuntia

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola on huolissaan puolustusbudjetin leikkaussuunnitelmista. Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelman mukaan menoleikkaukset alkavat vuonna 2020 ja kasvavat vuosittain niin, että vuonna 2029 puolustusbudjetti olisi jo lähes 50 miljoonaa euroa nykyistä pienempi.

- On vaikea ymmärtää puolustusbudjetin leikkauksia nykyisessä turvallisuusympäristössä, jota leimaa sotilaallisen aktiivisuuden kasvu, Venäjän ja länsimaiden lisääntynyt, sotilaallinen vastakkainasettelu sekä sotilaallisen harjoitustoiminnan kiihtyminen lähiympäristössämme. Puolustuksemme uskottavuudesta tulisi pitää tässä tilanteessa kaikin keinoin kiinni ja puolustusbudjettia pikemminkin nostaa kuin laskea.

Edellisen hallituksen aikana toteutetussa puolustusvoimauudistuksessa Puolustusvoimien henkilöstömäärää supistettiin ja kertausharjoitukset leikattiin minimiin, minkä lisäksi suljettiin kuusi varuskuntaa. Vaikka puolustusbudjettia on nykyhallituksen aikana kasvatettu, toimii Puolustusvoimien henkilöstö nykyisin jaksamisensa rajoilla ja varuskunnat ovat ajoittain erittäin täynnä. Virka-avun antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen sekä reserviläistoiminnan järjestäminen on vaikeutunut niillä alueilla, joilla ei ole enää varuskuntaa.

- Varuskuntaverkoston laajentaminen tulisi ottaa tarkasteluun seuraavassa puolustusselonteossa. Lisävaruskuntia tarvittaisiin varsinkin, jos pakolliset kutsunnat laajennetaan koskemaan myös naispuolista ikäluokkaa kuten Reserviläisliitto ja monet muut tahot on esittäneet. Myös suomalaisten korkean maanpuolustustahdon säilyttämiseksi olisi tärkeää, että meillä olisi vähintään yksi varuskunta jokaisessa maakunnassa. Yhden maavoimavaruskunnan vuosikustannus on parikymmentä miljoonaa euroa.

- Tässä yhteydessä tulisi miettiä uudestaan myös Senaatti-kiinteistöjen rooli vuokranantajana. Laskelmien mukaan Puolustusvoimien kiinteistömenot nousevat 7,5 prosenttia eli noin 20 miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä. Tällä summalla pyörittäisi jo yhtä lisävaruskuntaa, muistuttaa Hakola.

Ensi keväänä Suomessa järjestetään eduskuntavaalit. Tulevissa hallitusneuvotteluissa on Hakolan mukaan pidettävä mielessä yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin pohjautuvan puolustusjärjestelmämme toimivuuden turvaaminen. Tämä edellyttää puolustusmenojen kasvattamista vähintään vuosittaisilla indeksikorotuksilla sekä Laivue 2020- ja HX-hankintojen rahoittamista puolustusbudjetin ulkopuolelta.

- Kuten olemme mm. Reserviläisliiton kansainväliseen yhteistoimintaan liittyen huomanneet, Suomen itsenäinen ja uskottava puolustusjärjestelmä herättää suurta ihastusta ja osin kateuttakin eri puolilla Eurooppaa. Tulevasta hallituspohjasta riippumatta tästä järjestelmästä tulee pitää kiinni. On muistettava, että suomalaisten suuri enemmistö on vahvasti nykyisen puolustusratkaisumme takana ja on valmis suuntaamaan siihen tarvittaessa myös lisävaroja.

Hakola muistuttaa, että Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime marraskuussa tekemän mielipidetutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen puolustuspolitiikkaan, 81 prosenttia kannattaa yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustusjärjestelmää ja 72 prosenttia puolustaisi Suomea aseellisesti kaikissa tilanteissa. Puolustusmenoja leikkaisi tutkimuksen mukaan vain kahdeksan prosenttia kansalaisista mutta lähes puolet (47%) olisi valmis nostamaan niitä.

Lisätietoja

- varapuheenjohtaja Terhi Hakola, puh. 050 350 8020 tai s-posti terhi.hakola@reservilaisliitto.fi

- toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh. 0400 640 755 tai s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.