Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on viime kuukausina hieman noussut. Taloustutkimuksen tutkimuksessa selvisi, että 69 prosenttia suomalaisista puolustaisi Suomea sotilaallisesti myös epävarmalta vaikuttavissa tilanteissa. Tämä on kolme prosenttiyksikköä suurempi luku kuin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) marraskuisessa mielipidemittauksessa. Vastaajaryhmän suuruus molemmissa tutkimuksissa oli hieman runsaat tuhat henkeä.
MTS:n viimevuotisessa tutkimuksessa huomiota herätti erityisesti se, että alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahto näytti laskeneen merkittävästi. Enää hieman alle puolet (49%) nuorista kannatti MTS:n teettämässä tutkimuksessa sotilaallista puolustautumista kaikissa tilanteissa, kun vuotta aiemmin eli marraskuussa 2017 tällä kannalla oli ollut 66 prosenttia saman ikäryhmän vastaajista.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa sotilaallisen puolustautumisen kannalla oli 62 prosenttia alle 25-vuotiaista eli 13 prosenttiyksikkö enemmän kuin viime marraskuussa. Lukujen suuren eron taustalla on todennäköisesti alle 25-vuotiaiden vastaajien pieni määrä molemmissa tutkimuksissa, mikä kasvattaa virhemarginaalia yksittäisten vastaajaryhmien osalta.
Molempien tutkimusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto vaihtelee paljon ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Taloustutkimuksen henkilöhaastatteluina toteutetussa tutkimuksessa Suomen sotilaallista puolustamista kaikissa tilanteissa kannatti 55 prosenttia 25-34 -vuotiaista (MTS 62%), 65 prosenttia 35-49-vuotiaista (MTS 69%) ja 77 prosenttia 50-79 -vuotiaista (MTS 72%). Miehistä 79 prosenttia (MTS 70%) ja naisista 59 prosenttia (MTS 62%) on sotilaallisen puolustautumisen kannalla kaikissa tilanteissa.
Yleinen asevelvollisuus puolustuksen selkäranka
Taloustutkimus tiedusteli vastaajilta myös, mitkä ovat Suomen puolustuksen suurimmat vahvuudet. Ylivoimaisesti suurimpana vahvuutena pidetään yleistä asevelvollisuutta, jonka valitsi tutkimuksessa vahvuudeksi 69 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi suurimpana vahvuutena (34%) pidetään sotilaallista yhteistyötä muiden valtioiden kanssa. Sotilaallisen liittoutumattomuuden valitsi vahvuudeksi 31 prosenttia vastaajista. Tutkimuksessa pyydettiin nimeämään kaksi suurinta vahvuutta.
Tutkimuksen mukaan 36 prosenttia suomalaisista pitäisi Suomen jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona mutta 33 prosenttia pyrkisi kuitenkin kehittämään ja laajentamaan EU:n sotilaallista yhteistyötä. 12 prosenttia vastaajista kannatti liittymistä NATO:n jäseneksi ja vastaavansuuruinen joukko tutkimuksen vastaajista halusi solmia puolustusliiton Ruotsin kanssa. Lähes puolet vastaajista (44%) kannatti NATO-option säilyttämistä keinovalikoimassa myös tulevaisuudessa.
Taloustutkimus selvitti myös maanpuolustusjärjestöjen tunnettuutta. Suomalaisten parhaiten tuntema maanpuolustusjärjestö on tutkimuksen mukaan Reserviläisliitto 66 prosentin tunnettuudellaan. Lähes yhtä tunnettuja ovat Suomen Reserviupseeriliitto ja Suomen Rauhanturvaajaliitto, jotka tutkimuksessa tunnisti vähintään nimeltä 61 prosenttia vastaajista. Julkisoikeudellinen Maanpuolustuskoulutusyhdistys oli tuttu 18 prosentille vastaajista, kun taas Maanpuolustusnaisten Liiton tunnisti 14 prosenttia, Maanpuolustuskiltojen liiton 13 prosenttia ja Naisten Valmiusliiton 11 prosenttia vastaajista.
Taloustutkimuksen tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1.005 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, suuralue- ja kuntatyyppijakautuma. Tutkimus on tehty Omnibus-tutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kodeissa. Tiedonkeruu tapahtui kannettavilla mikrotietokoneilla. Tilastollinen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta suurimmillaan noin ± 3,2 prosenttiyksikköä. Haastattelut tehtiin 4.4.–25.4.2019. Aineiston koodauksen tarkistamisesta johtuen aineisto saatiin käyttöön vasta toukokuussa.
Tutkimuksen aineiston saa pyydettäessä Reserviläisliitosta.
Lisätietoja
Olli Nyberg
Toiminnanjohtaja
Reserviläisliitto
0400-640 755
[email protected]
Tutkimuksen tilaajat | Perustettu | Jäseniä | ||||
Suomen Reserviupseeriliitto ry | 1931 | 27 000 | ||||
Reserviläisliitto ry | 1955 | 38 000 | ||||
Maanpuolustuskiltojen liitto ry | 1963 | 13 000 | ||||
Naisten Valmiusliitto ry | 1997 | 150 000 (11 eri jäsenjärjestön kautta) | ||||
Maanpuolustuskoulutusyhdistys | 1993 | 500 000 (14 eri jäsenjärjestön kautta) |
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on lähes 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1