Riittävä ampumataito on elintärkeä sodan ajan tehtäviin sijoitetuille reserviläisille. Ampumataitojen ylläpito edellyttää säännöllistä ja omaehtoista harjoittelua. Suomeen tarvitaan tulevina vuosina lisää siviiliampumaratoja, jotta taitoa pystytään harjoittamaan eri puolilla maata. Painopiste tulisi olla kivääri- ja toiminnallisten ratojen riittävässä määrässä. Eduskunnan puolustusvaliokunta vaati lisää ampumaratoja jo alkuvuodesta puolustusministeriölle antamassaan lausunnossa.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen painottaa, että uudessa epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja reserviläisten näkemykset tulee tarkoin huomioida nyt käynnistyneissä hallitusneuvotteluissa.
- Ampumarataverkosto on maanpuolustuksen osalta kriittistä infrastruktuuria. Vuosittain on varattava valtionbudjettiin määräraha uusille ratahankkeille. Lisäksi valtion hallinnoimia maa-alueita tulisi varata ampumaratojen käyttöön ja kehittämiseksi. Tällä hetkellä siviiliampumaratoja on noin 670 ja Puolustusvoimien ratoja 36. Puolustusvaliokunta vaati helmikuussa, että ampumaratoja tulisi olla kaikkiaan 1 000. Esimerkiksi Ruotsissa ampumaratoja on noin 3 000.
Reserviläisliitto julkisti alkuvuodesta eduskuntavaaliohjelman, johon sitoutui kansanedustajia jokaisesta eduskuntapuolueesta. Vaaliohjelman allekirjoitti kaikkiaan reilu neljännes uusista kansanedustajista. Samalla he sitoutuivat edistämään siihen kirjattuja toimenpiteitä ja tavoitteita parhaan mahdollisuuden mukaan. Vaaliohjelman keskiössä on ammunnan mahdollisuuksien edistäminen.
- Ampumatoiminnan turvaamiseksi tulee kehittää lainsäädäntöä tulevan hallituskauden aikana. Ratoja koskevia lainsäädännöllisiä esteitä tulee lieventää, kuten ympäristönsuojelulakia ja ampumamelua koskevaa lainsäädäntöä. Vuonna 2015 voimaan tullut ampumaratalaki tulisi nyt myös päivittää ajan tasalle. Kaavoitusta ja maankäyttöä tulee myös edistää ampumaratamyönteisempään suuntaan. Uuden hallituksen tulee kaikin tavoin varmistaa, ettei tarpeettomilla toimenpiteillä vaikeuteta uusien ratojen perustamista.
Ampumaradat palvelevat reserviläisten lisäksi muun muassa urheiluampujia, metsästäjiä ja viranomaisia. Liiton vaaliohjelmassa vaaditaan, että Suomeen on luotava koko maan kattava ampumaratakeskusten verkosto, joka turvaa laajan omaehtoisen ja turvallisen ampumataitojen ylläpidon kaikilla ampumaharrastajilla.
Ampumatoiminnan turvaamisen lisäksi vaaliohjelman keskiössä on riittävä puolustusmäärärahataso myös tulevaisuudessa.
- Puolustusmenojen on ylitettävä jatkossa Naton jäseniltään edellyttämän kahden prosentin osuuden BKT:stä. Riittävä osuus puolustusmäärärahoista on vuosittain ohjattava kertausharjoituksiin. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön sekä -koulutuksen riittävä rahoitus on äärimmäisen tärkeää turvata tulevina vuosina. Ukrainan sodan seurauksena reserviläisjärjestöjen rahoitukseen tehtiin pitkästä aikaa korotus. Suomen puolustuksen ytimen muodostaa viime kädessä osaava ja koulutettu reservi, päättää puheenjohtaja Salminen.
Lisätietoa asiasta antaa:
Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen p. 040 096 8974 tai [email protected] tai toiminnanjohtaja Minna Nenonen p. 040 072 1412 tai [email protected]
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, jolla on reilut 47 000 jäsentä. Heistä noin 90 prosenttia on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Liiton paikallisyhdistyksissä reserviläiset voivat ylläpitää ampumataitojaan, fyysistä kuntoaan ja maastotaitojaan. Lisäksi reserviläisillä on mahdollisuus ylläpitää sodan ajan sijoitustensa edellyttämiä tietojaan ja taitojaan myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla, jonka kouluttajista 39 prosenttia ja muista vapaaehtoistoimijoista 42 prosenttia tulee Reserviläisliitosta. Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1