Reserviläisliitto on huolestunut kaavailuista laskea sodan ajan vahvuutta jopa kolmanneksella 230.000 henkilöön. Vielä tällä hetkellä Puolustusvoimat kykenee kokoamaan täysimittaisen liikekannallepanon myötä 350.000 miehen ja naisen suuruiset joukot.
Ristiinan Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlissa lauantaina puhunut Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suominen muistuttaa esitetyn vahvuuden olevan pienempi kuin Talvisodan aikana, jolloin maata puolusti 340.000 sotilasta. Suomisen mukaan sodan ajan vahvuuden näin jyrkkä lasku heikentää puolustuskykyämme.
- On vaikea uskoa, ettei puolustuskykymme laskisi kun sodan ajan vahvuuttamme lasketaan peräti kolmanneksella. Tulivoiman lisääminen, johtamisjärjestelmien tehostaminen, joukkokokoonpanojen muuttaminen ja muut toimenpiteet eivät muuta sitä faktaa, että mahdollisen pilliin viheltämisen jälkeen rivissä on vain 230.000 miestä ja naista nykyisen 350.000 sijasta.
Näin jyrkkä sodan ajan vahvuuden lasku muuttaa merkittävästi reserviläisten roolia puolustusjärjestelmässä. Mikäli asepalveluksen suorittaa jatkossa vuosittain 25.000 nuorta, syntyy tarvittava reservi noin kymmenessä vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei yli 30-vuotiailla reserviläisillä enää juuri olisi jatkossa sodan ajan sijoituksia. Myös kertausharjoitusten tarve laskisi Suomisen mukaan merkittävästi.
- Kymmenen vuoden sijoitusaikana keskiverto reserviläinen kutsuttaisiin kertaamaan ehkä kerran. On vaikea nähdä, ettei tällä olisi vaikutuksia reserviläisten maanpuolustustahtoon, joka on onneksi Suomessa vielä korkealla tasolla.
Heikon valtiontalouden johdosta hallitus on päättänyt supistaa puolustusmenoja 200 miljoonalla eurolla. Tämän seurauksena esitetään Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamisen lisäksi mm. kuuden varuskunnan sulkemista sekä leikkauksia puolustusvoimien operatiiviseen toimintaan ja kertausharjoituksiin.
Vaarapuheenjohtaja Osmo Suominen kertoi Ristiinassa, että Reserviläisliiton tekemän jäsenkyselyn mukaan selvä enemmistö reserviläisistä pitää valittuja säästökohteita väärinä. Ylivoimaisesti suurin osa reserviläisistä kohdistaisi menoleikkurin ensisijaisesti Puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan, josta säästöjä hakisi peräti 71 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Lisätietoja varapuheenjohtaja Osmo Suominen, puh 0400 908 314.
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 354 paikallista jäsenyhdistystä ja 18 maakunnallista piiriä. Henkilöjäseniä liitolla on yli 36.000, joista valtaosa on asepalveluksen suorittaneita henkilöitä.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus. Reserviläisiitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista lähes puolet on Reserviläisliiton jäseniä. MPK järjestää vuositasolla noin 1.500 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu yli 30.000 suomalaista. Koulutuksen painopiste on reserviläisten sotilaallisessa koulutuksessa.
Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen Kouvolasta. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1