Puolustusvoimien rooli ja asema on Suomessa edelleen vahva ja arvostettu. Vuosina 2012-2015 toteutettu puolustusvoimauudistus leikkasi Puolustusvoimien henkilöstöä yli kahdella tuhannella. Uudistuksen seuraukset vaikuttavat edelleen, vaikka maanpuolustuksella on jo aivan uusia haasteita. Valmius on tärkeintä kaikissa puolustushaaroissa. Kansainvälinen yhteistyö syvenee koko ajan. Tiedustelu- ja kybertoiminnot ovat uusi, entistä tärkeämpi suorituskyky. Entistä vaativammat tehtävät vaativat nykyistä enemmän hyvin koulutettuja upseereita.
Opistoupseerien tehtävät poistuvat vähitellen Puolustusvoimista. Puolustusvoimien suunnitelma on, että opistoupseerien vaativimpiin tehtäviin sijoitetaan nuorempia upseereita. Näissä tehtävissä toimitaan esikunnissa ja valmistellaan sekä suunnitellaan sodan ajan operaatioita. Tehtävät vaativat korkeakoulutuksen siksikin, että niissä toimitaan sodan aikana osaavien ja usein korkeakoulutettujen reserviupseerien esimiehinä. Tällaiseen tehtävään soveltuu vain Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistunut upseeri.
Sodan ajan joukkojen laatu kärsii
Puolustusvoimat on muuttamassa edellä mainittua suunnitelmaa. Upseerien määrää vapautuvissa tehtävissä ollaan laskemassa. Yleisen asevelvollisuuden, uskottavuuden sekä reserviupseereiden koulutuksen, osaamisen, arvostuksen ja sotilasarvojen kannalta on erittäin ongelmallista, jos korkeakoulutettuja upseereita ei määrätä opistoupseerien vaativimpiin tehtäviin. Olisi kummallista, jos vääpeli toimisi reservin kapteenin esimiehenä sodan aikana. Tämä on myös rekrytointikysymys: tärkeimpiin sodan ajan tehtäviin tulee olla edelleen perustana upseerikoulutus. Suunnitelman muutokseen on syynä vain palkkarahan puute eli häntä heiluttaa koiraa.
Upseeriliitto selvitti tämänhetkisen henkilöstötilanteen vertailemalla luottamusmiehiltä saatuja tietoja ja kokoonpanoja. Ei ole olemassa vajetta vaan suoranainen upseeripula. Puolustusvoimissa on tällä hetkellä 200 upseerin lisätarve. Näissä vaativissa rauhan ajan tehtävissä toimivat ammattiupseerit ovat reserviupseerien sodan ajan esimiehinä. Tällaiseen tehtävään soveltuu vain korkeakoulutettu upseeri.
Ongelman ratkaisu
Sodan ajan suorituskyky on varmistettava. Vaativimmat opistoupseerien tehtävät tulee täyttää nuoremmilla upseereilla. Lisäksi Puolustusvoimien henkilöstön lisätarpeesta on tehtävä parlamentaarinen selvitys - kuten aikoinaan tehtiin myös materiaalitarpeesta.
Lisätietoja asiasta antavat:
Upseeriliiton puheenjohtaja Reserviupseeriliiton puheenjohtaja
Ville Viita Mikko Halkilahti
+358445010378 +358400745234
Upseeriliitto on Akavalainen ammattijärjestö, jonka jäsenmäärä 1.1.2018 oli yli 6300.
Liitto on perustettu 24.11.1918.
Suomen Reserviupseeriliitto on reserviupseereiden valmiuksia kehittävä aatteellinen ja toiminnallinen maanpuolustusjärjestö. Liiton 315 jäsenyhdistyksessä on 28.000 henkilöjäsentä. Liitto on perustettu 17.5.1931.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1