Reserviläisliitossa ei ymmärretä viimeaikojen patsaskeskustelua. Liiton varapuheenjohtaja Kari Salminen muistuttaa suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisesta, johon kuuluvat olennaisena osana eri aikakaudelta peräisin olevat patsaat ja muistomerkit.
- Suomessa elettiin useita vuosisatoja Ruotsin vallan alla ja sen jälkeen satakunta vuotta osana tsaarin Venäjää. Noilta ajoilta peräisin olevat patsaat ovat osa kulttuuriperintöämme, joka muistuttaa meitä pitkästä historiastamme ja niistä vaiheista, joiden kautta olemme tulleet tähän päivään.
Black life matter -mielenosoituksissa eri puolilla maailmaa on kaadettu ja töhritty patsaita. Viime päivinä myös Suomessa on vaadittu mm. Mannerheimin ratsastajapatsaan ja Neuvostoliiton aikaisten patsaiden siirtoa pois nykyisiltä paikoiltaan. Varapuheenjohtaja Salmisen mukaan Suomessa ei ole koskaan toimittu näin.
- Suomi on historiansa aikana kokenut monta murroskautta mutta patsaita täällä ei ole koskaan kaadettu. Ruotsin vallan aikaisia muistomerkkejä on paljon eri puolilla Suomea ja Helsingin paraatipaikalla on edelleen vuonna 1894 paljastettu tsaari Aleksanteri toisen patsas. Suomalaiset ovat aina ymmärtäneet, että historiaa ei voida muuttaa patsaita kaatamalla.
Vuonna 1960 paljastetun sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ratsastajapatsaan siirtoa on vaadittu liittyen Mannerheimin rooliin itsenäisyyden alkumetreillä. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Salminen muistuttaa marsalkka Mannerheimin keskeisestä roolista talvi- ja jatkosodan aikana sekä siirtymisessä sodasta rauhaan.
- Vaikka Venäjän armeijan ratsuväenkenraali ja sittemmin Suomen marsalkka Mannerheim on osin kiistanalainen hahmo maamme historiassa, tunnustavat kaikki näitä asioita vähänkään tuntevat hänen keskeisen roolinsa sotiemme ajan ylipäällikkönä sekä maamme siirtämisessä sodasta rauhaan. Patsaskeskusteluun osallistujien kannattaakin tutustua tämän ajan historiaan, opastaa Salminen.
Vuonna 1952 kuollut Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim toimi armeijan ylipäällikkönä Talvi-, Jatko- ja Lapin sodan aikana sekä Tasavallan Presidenttinä vuosina 1944-1945.
Lisätietoja asiasta antavat varapuheenjohtaja Kari Salminen, 040 096 8974 ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755.
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on yli 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1