Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola kokee perjantaina annetun aselain muutosesityksen maltillisen positiivisesti, mutta korostaa asian tarkkaa seuraamista loppuun asti.
– Viime toukokuussahan näytti vielä siltä, että reserviläispoikkeusta tultaisiin tulkitsemaan niin tiukasti, että jopa 620 000 sijoittamatonta ja puolustusvoimien kouluttamaa reserviläistä jäisi lain ulkopuolelle. Sehän olisi tarkoittanut sitä, että heidän mahdollisuutensa saada aselupa A-luokan aseeseen, toisin sanoen reserviläiskivääriin, olisi käytännössä ollut lähes mahdotonta.
Tämän johdosta liitto lisäsi kierroksia aselakia koskevassa reserviläisten edunvalvonnassa ja piti tiivistä yhteyttä päättäjiin puolustusministeriöön ja sisäministeriöön niin virallisissa kuin epävirallisissakin keskusteluissa.
– Eilen annetussa esityksessä mahdollisuus harjoitella reserviläiskiväärillä MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevilla kursseilla ja yhdistysten mahdollisuudet hankkia lupia niihin näyttävät säilyvän. Lain lukuisiin yksityiskohtiin on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota ja seuraamme Eduskunnan työskentelyä, kunnes laki on siellä hyväksytty.
Eilen annetussa aselakiesityksessä reserviläispoikkeus ei nyt koske koko reserviä vaan vain sijoituskelpoisia.
– Tässä herääkin heti kysymys, miten Puolustusvoimat määrittelee sijoituskelpoisuuden. Lisäksi on kiinnostavaa, miten poliisihallinto tullaan ohjeistamaan aselain käyttämisessä lupia myönnettäessä ja miten lupaprosessi rakennetaan siten, että se ei muodostu liikaa viranomaisia kuormittavaksi.
EU:n asedirektiivi ja sen rakentaminen Suomen lainsäädäntöön on ollut monivuotinen ja kiemurainen hanke. Reserviläisliitto oli mukana neuvottelemassa lakiin ns. reserviläispoikkeusta, jolla on tarkoitus turvata reserviläisten mahdollisuudet harjoitella puolustusvoimien rynnäkkökivääriä muistuttavalla itselataavalla kertatuliaseella eli reserviläiskiväärillä.
Toinen vahvasti ajankohtainen reserviläisteema nousee valtion ensi vuoden talousarviosta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toteuttaman Puolustusvoimien paikallisjoukkojen reserviläisten sotilaallisen koulutuksen siirtyminen kokonaan puolustusvoimien vastuulle näyttää etenevän.
– Liiton kanta on, että koulutuksen siirtymisen aiheuttamat kulut on ehdottomasti kompensoitava Puolustusvoimien budjetissa täysimääräisesti niin, että kyseinen koulutus voidaan toteuttaa kertausharjoituksina.
Koulutuksen toteuttaminen nimenomaan kovina kertausharjoituksina on tärkeää reserviläisten saamiseksi harjoituksiin.
Puheenjohtaja Ilpo Pohjola puhui tänään Kurikan Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa Kurikan Yhteiskoulussa. Vuonna 1958 perustettuun yhdistykseen kuuluu 200 jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii Tuomo Rinta-Tassi.
Lisätietoja
- Puheenjohtaja Ilpo Pohjola, puh. 0400 182 700 tai s-posti [email protected]
- Toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh. 0400 640 755 tai s-posti [email protected].
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on lähes 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1