70 prosenttia suomalaisista on joskus pilannut vaatteensa pesukoneessa

Enemmistö suomalaisista on joskus epäonnistunut pyykinpesussa ja pilannut vaatteen pesemällä sen väärin. Vain 26 prosenttia ei ole koskaan turmellut vaatetta pesussa, vaikka pesemällä vaatteet oikein säästäisi sekä rahaa että ympäristöä. Tulokset selviävät tekstiilipalveluyritys Lindströmin Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.

Yleisin pyykkimoka on se, että vaate on värjäytynyt pesussa. Siitä on kokemusta 45 prosentilla.

”Varsin tavallista on, että vaaleiden pyykkien joukkoon eksyy yksi punainen sukka, ja lopputuloksena on hennon vaaleanpunaisia vaatteita. Vaatteiden lajittelun kanssa kannattaakin olla tarkkana. Etenkin uusista vaatteista voi lähteä paljonkin irtoväriä ensimmäisessä pesussa, ja ne kannattaa pestä erikseen tai saman väristen vaatteiden kanssa.  Jos pesee erivärisiä pyykkejä yhdessä saadakseen täysiä koneellisia, kannattaa käyttää värinkeräysliinaa, joka imee veteen liukenevat värit itseensä”, kertoo Lindströmin asiantuntija Seija Forss.

Toinen yleinen virhe on vaatteiden peseminen väärissä lämpötiloissa, jolloin vaate saattaa kutistua. Kutistumisesta on kokemusta 43 prosentilla suomalaisista.

”Etenkin villa, silkki ja muut herkät luonnonkuidut saattavat kutistua liian korkeissa lämpötiloissa. Lisäksi liian voimakas linkous voi pilata herkän materiaalin. Usein vaatteet kestävät kovempia lämpötiloja kuin pesulapussa ohjeistetaan, joten ihmiset saattavat soveltaa pesuohjeita turhankin rohkeasti, tai villapaita vain eksyy huomaamatta muiden vaatteiden mukana liian kovaan pesuun”, Forss sanoo.

Syökö pesukone sukkia?

Seuraavaksi yleisin pyykkimoka on vaatteiden hukkaaminen pesun yhteydessä (15 %).

”Sukkien hukkaaminen pesun yhteydessä on niin klassikko, että osa puhuu pesukoneista, jotka syövät sukkia. Näin ei tietenkään ole, vaan yleensä se toinen pari löytyy esimerkiksi pyykkikopan pohjalta tai pussilakanan sisältä. Jotta sukat säilyisivät pareina, ne kannattaa niputtaa pesuklipsien avulla jo pyykkikoppaan laittaessa. Toinen vaihtoehto on pestä pikkupyykki pesupusseissa”, Forss ehdottaa.

Vaate voi myös hajota pesussa, tästä on kokemusta 9 prosentilla.

”Monissa vaatteissa on tarranauhoja, vetoketjuja, koristenastoja ja muita teräviä kohtia, jotka saattavat koneessa pyöriessään rikkoa etenkin hentoja tekstiilejä. Suosittelisinkin, että tarranauhat ja vetoketjut suljetaan pesun ajaksi, jolloin ne eivät niin helposti tartu muihin vaatteisiin. Paljon teräviä ja kovia pintoja sisältävät vaatteet kannattaa pestä myös erikseen”, Forss sanoo.

Vaatteesta huolehtiminen on ekoteko

Jos kaikki suomalaisten pyykkimokat lasketaan yhteen, 70 prosenttia on joskus pilannut vaatteen pesussa.

”Se tietysti saattaa harmittaa ja tietää usein rahanmenoa. Mutta vaatteiden peseminen oikein on myös ympäristön kannalta tärkeää. Maapallollamme on rajallinen määrä resursseja. Kun olemme kerran tuottaneet tekstiiliä ja siitä on valmistettu vaatteita, kannattaa jokaisesta vaatteesta pitää mahdollisimman hyvin huolta, jotta ne kestävät käytössä mahdollisimman pitkään. Hyvälaatuinen vaate voi kestää sukupolvelta toiselle, jos siitä pidetään huolta, sitä pestään oikein ja korjataan. Ja usein senkin jälkeenkin se on hyödynnettävissä keksimällä sille uusiokäyttöä tai kierrättämällä”, muistuttaa Forss.

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset voisivat parantaa reippaastikin vaatehuoltoon liittyvää ympäristötietoisuuttaan, sillä puolet (52 %) pesee joskus vajaita koneellisia ja yhtä yleistä (52 %) on pyykkikoneen tunkeminen liian täyteen vaatteita.

”Vajaat koneelliset kuluttavat sähköä, vettä ja pesuainetta turhaan. Liian täysissä koneellisissa pesuteho puolestaan jää huonoksi”, Forss toteaa.

Lisätietoja:

Minna Heinonen

Head Of Marketing, Lindström oy

[email protected]

puh. 040 736 5390

Tutkimuksesta

Tutkimuksen teetti Lindström ja sen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 18–65-vuotiasta työssäkäyvää väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kysely toteutettiin nettipaneelina, ja siihen vastasi 1014 henkilöä 14.6.–22.6.2022 välisenä aikana. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.