Suomen Kuvalehti julkaisi numerossaan 4/2024 varatuomari Joni Siikavirran ja muotoilija Markku Pirin kirjoituksen potilasvakuutusjärjestelmän epäkohdista puheenvuoropalstalla. Pirillä on vuosien omakohtainen kokemus taistelusta potilasvahinkoasissaan.
Alla kirjoittajien alkuperäinen teksti, jota lehden toimitus on hieman editoinut:
Potilasvahingosta valittavalle käy usein huonosti.
Kynnys tehdä Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) ilmoitus vahingosta on jo lähtökohtaisesti korkea. Tähän on monia syitä, mm.:
Kunnioitus ja pelko lääkärien ja terveydenhoitotahojen auktoriteettia kohtaan.
Pelko mainehaitasta, kun on riippuvainen terveydenhoitopalveluista. Tiedetään ja kokemuksen kautta leviää, että suhtautuminen potilaan ilmoitukseen on lähtökohtaisesti vähättelevä ja kielteinen.
Sairaus, fyysinen ja psyykkinen uupumus potilasvahingon äärellä.
Kyvyttömyys hoitaa asiaa vanhuuden tai dementian vuoksi.
Pessimismi valitusprosessin vaikeuteen ja hitauteen liittyen.
Vain joka neljäs ilmoituksista ratkaistaan potilaalle myönteisesti. Tässä ovat mukana myös ne, jotka ovat ensin saaneet kielteisen päätöksen PVK:sta, mutta ratkaisupyynnöllä potilasvahinkolautakunnalle – usein juristien avulla – ovat saaneet myönteisen päätöksen.
Vahinkoilmoitusten läpimenoprosentti on pysynyt samalla tasolla, ja jopa pienentynyt viime vuosina, mikä ei ole perusteltua. Hoitovirheet eivät ole vähenemään päin, mutta korvauksia ei haluta maksaa enempää. Potilasvakuutuskeskuksen vuosittainen noin 40 miljoonan euron kokonaisbubjetti näyttää lukkoonlyödyltä, ja maksettavat korvaukset sovitetaan väkisin tähän raamiin. Summa ei riipu tapausten määrästä, todellisesta korvaustarpeesta eikä kustannustason yleisestä noususta. Tällä tavoin sinänsä hyvän lain tarkoitus ei käytännössä toteudu.
Kun potilasvahinkoilmoituksen läpimeno on epätodennäköistä, prosessi pitkittyy ja potilas joutuu valittamaan päätöksistä. Kotivakuutusten korvausmäärä avustavien juristien kuluihin on pysynyt kymmeniä vuosia samana ja joillakin vakuutusyhtiöllä jopa pienentynyt, joten inflaatio on todellisuudessa vähintään puolittanut asiantuntevaan oikeusapuun käytettävissä olevan vakuutusturvan. Se ei useinkaan riitä monivaiheiseen taisteluun Potilasvakuutuskeskuksen ja potilasvahinkolautakunnan kanssa.
Juristin pitkä kokemus on osoittanut, että valituksen lopputulos liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa riippuu usein siitä, käsitelläänkö asia päätoimisen vai sivutoimisen puheenjohtajan johdolla ja missä kokoonpanossa. Samoin Potilasvakuutuskeskuksessa yhden asiantuntijan arvio tapauksesta voi jyrkästi poiketa myöhemmästä toisen asiantuntijan linjauksesta. Asioiden huolimaton tutkiminen ja heikosti perusteltujen päätösten tekeminen on suuri uhka potilaan oikeusturvalle.
Potilasvakuutuskeskuksen myöntämät korvaussummat tuntuvat usein epäoikeudenmukaisilta, kuten turkulaisen Akin (HS 17.11.2023) saama korvaus 2 600 € leikkauksen ja jatkohoidon epäonnistuessa ja psyykkisen rasituksen jatkuessa. Ainoa tapa vedota päätöksentekijöihin on kysyä: antaisitko sinä amputoida kesken työelämääsi kummatkin jalkasi ja kätesi, jos korvaus siitä olisi usean vuoden taistelun jälkeen 30 000 €?
PVK:n valitsemien ja päätöksiä linjaavien asiantuntijalääkärien pätevyyden tulisi olla tapauskohtaista. Jos vahinkoilmoitus käsittelee sairaalasyntyistä keuhkoinfektiota, ei PVK:n ortopedin asiantuntemus ehkä riitä. Hutaistu arvio johtaa vuosikausien taisteluun ja joskus myös tuhansien eurojen lakimieskuluihin.
Potilasvakuutusjärjestelmässä on muutostarpeita, jotka eivät edellytä lainmuutoksia, vaan asennemuutosta. Potilasvakuutusmaksuja tulisi kerätä riittävästi, jotta asiat voidaan käsitellä asiantuntevasti, viivytyksettä ja huolellisesti, ja jotta potilaille voidaan maksaa lain mukaiset korvaukset. Potilasvakuutusjärjestelmä on nykyisellään aivan liian halpa. Päätöksentekoon osallistuvien jääviydet ja sidonnaisuudet tulee myös huomioida. Hoitolaitosten potilasasiahenkilöiksi tulisi valita kokeneita ammattilaisia, jotka saavat toimia riippumattomasti ja jotka ymmärtävät potilaan oikeudet, eivätkä aja työnantajansa taloudellista etua. Potilaiden oikeuksia ajavien tahojen olisi myös aiheellista olla aktiivisempia.
Joni Siikavirta, varatuomari, potilasvahinkoihin erikoistunut juristi
Markku Piri, muotoilija, hoitovirheiden kokemusasiantuntija
Suomen Potilasvahinkoapu on maamme kokenein potilas- ja lääkevahinkoasioihin keskittynyt lakiasiaintoimisto. Autamme vankalla kokemuksella myös liikennevahinkoasioissa, tapaturma-asioissa sekä muissa vakuutusongelmissa. Toimistollamme on lakimiesten lisäksi useita asiantuntijalääkäreitä.
Vuodesta 2007 lukien olemme auttaneet jo tuhansia asiakkaitamme valtakunnallisesti. Kaikista potilasvahinkolautakunnassa lakimiesten avulla ajetuista jutuista suurin osa on toimistomme hoitamia.
Toimistomme avulla suuri osa vakuutuslaitosten korvauspäätöksistä on saatu muuttumaan asiakkaillemme myönteisemmiksi. Toimistomme seuraa aktiivisesti erikoisalaamme liittyvää kehitystä ja yhteiskunnallista keskustelua, ja ottaa julkisuudessa kantaa kysymyksiin erityisesti vahingon kärsineiden ihmisten näkökulmasta. Varatuomari Joni Siikavirralla on liki 20 vuoden päätoiminen kokemus henkilövahinkoasioista.
Joni Siikavirta, toimitusjohtaja, varatuomari
0400 420 220
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1