Lainvalmistelussa perustuslaki, siihen paneutuminen ja sen asianmukainen huomioonottaminen ovat keskeisiä. Vastuullisessa lainvalmistelussa on kuitenkin muitakin oikeudellisia haasteita kuin vain perustuslaki tai ihmisoikeudet.
Hallintotuomioistuinpäivässä tänään puhuneen korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Vihervuoren mukaan tarve ja kyky hahmottaa oikeusjärjestyksen ja sen eri osien muodostamia kokonaisuuksia ja niiden välisiä oikeudellisia vuorovaikutussuhteita ovat aivan yhtä tärkeitä.
- Välillä tuntuu, että virkamieskunnassa osaaminen ja erikoistuminen on pilkottu niin pieniin palasiin, että laajempi näkemys ja osaaminen alkaa olla kateissa. Pahimmillaan päädytään kiireen keskellä yksittäisiin palasiin, jotka aiheuttavat tarkoituksetontakin toimivien oikeudellisten kokonaisuuksien destruktiota.
Viime vuoden aikana korkein hallinto-oikeus on antanut eri ministeriöille lukuisia lausuntoja vireillä olevista lainvalmisteluhankkeista. Osa niistä on annettu korkeimman hallinto-oikeuden omasta aloitteesta.
- Useampikin lainvalmisteluluonnos on antanut aihetta toiveisiin paremmasta valmistelun tasosta ja vähemmästä kiireestä.
Perustuslain toteutumisen rakenteet kunnossa
Vihervuoren näkemyksen mukaan perustuslain toteutumisen perusrakenteet ovat sinänsä kunnossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on suorittanut lakien ennakollista valvontaa asianmukaisesti. Tuomioistuimet ovat omaksuneet hyvin myös perus- ja ihmisoikeuksien soveltamisen ja perusoikeusmyönteisen tulkintatavan omassa arkipäivässään.
- Pitäisin suorastaan onnettomana, jos tämä tehtävä jatkossa monopolisoitaisiin jollekin yksittäiselle tuomioistuimelle, normaalioikeudenkäynnistä erillisen ja aikaa vievän ennakkoratkaisupyyntömenettelyn varaan. Lisäksi usein samankin asian perus- ja ihmisoikeuskysymykset kietoutuvat toisiinsa niin EU-normistossa, ihmisoikeussopimuksissa kuin perustuslaissammekin. Kokonaisuuden pilkkominen vielä nykyisestään olisi itse asioiden kannalta kaikkea muuta kuin hyväksi.
Huolena voimavarojen jatkuva leikkaus
Vihervuori on huolissaan valtiontalouden juustohöylästä, joka leikkaa hallintotuomioistuinten resursseja vuodesta toiseen. Lainsäätäjän asettamat tehtävät ihmisten ja yhteisöjen oikeussuojan turvaamisessa ja ratkaisujen antamisesta ajallaan eivät ole vähentyneet, mutta käytössä olevat voimavarat ovat pienentyneet.
- Valmius lisääntyvien turvapaikka-asioiden käsittelylle hallintotuomioistuimissa on olemassa, mutta kaikkiin muihin asiaryhmiin säästötoimet purevat entistä vahvemmin. Käsittelyyn on eri asiaryhmissä odotettavissa hidastumista, mikä ei ole johdonmukaista maan kokonaistalouden kannalta. Toimiva oikeuslaitos on aito tuottavuustekijä eikä pelkkä kuluerä.
Hallintotuomioistuinpäivä on korkeimman hallinto-oikeuden vuosittain järjestämä seminaari ajankohtaisista hallintolainkäytön asioista. Tänä vuonna maakunta- ja Sote-uudistuksiin keskittyvä tilaisuus järjestettiin 15. kerran ja se keräsi ennätysyleisön. Helsingin yliopiston juhlasalissa pidettyyn seminaariin osallistui lähes 450 kutsuvierasta hallinto-oikeuksista ja valtionhallinnosta eri puolilta Suomea.
Linkki: presidentti Pekka Vihervuoren puhe XV Hallintotuomioistuinpäivässä
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574, jaana.lappalainen(at)oikeus.fi
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1