Korkein hallinto-oikeus - tuomioistuin oikeusvaltiota rakentamassa

Korkein hallinto-oikeus täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Oikeusvaltion rakentaja -juhlakirja avaa laajasti KHO:n merkitystä suomalaisen yhteiskunnan käänteissä vuodesta 1918. Tutkijat Jukka Kekkonen, Markku Jokisipilä ja Markus Kari kirjoittavat KHO:n roolista monipuolisesti ja uutta tutkimustietoa antaen.

Korkein hallinto-oikeus on sadan vuoden aikana ollut mukana Suomen historian ratkaisevissa käänteissä. KHO:n tehtäviin on kuulunut niin viranomaisten päätöksenteon lainmukaisuuden arvioiminen kuin uuteen lainsäädäntöön vaikuttaminenkin.

-    Korkein hallinto-oikeus käsiteltävine asioineen on aina ollut aikansa kuva. Tuskin kukaan vuonna 1918 osasi odottaa esimerkiksi lastensuojeluasioiden tai ulkomaalaisasioiden määrän kasvua nykyiselle tasolle taikka talouselämän eri oikeuskysymysten nykyistä kirjoa. Toisaalta monet aikanaan merkittävät asiaryhmät, esimerkiksi irtolaisasiat ja sotapalkka-asiat, ovat kadonneet, oikeusneuvos Niilo Jääskinen korkeimmasta hallinto-oikeudesta sanoo.

Tavallisesti korkein hallinto-oikeus käsittelee nelisen tuhatta asiaa vuodessa. Vuoden 2015 jälkipuoliskolla maahan saapuneet turvapaikanhakijat muuttivat tilannetta niin, että parina viime vuonna asioita on ratkaistu kuutisen tuhatta vuodessa. Nyt asiamäärän odotetaan pikku hiljaa palaavan lähemmäksi aikaisempaa tasoa.

Maailma monimutkaistuu, samoin KHO:n tehtäväkenttä

Maailma on muuttunut sadassa vuodessa valtavasti ja viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ennenkokemattomalla vauhdilla.

-    EU-oikeus toi meille korkeimpaan hallinto-oikeuteen merkittävästi muutoksia. Tehtävämme ovat monimuotoistuneet. Säännöllisesti pyydämme unionin oikeuteen liittyvissä asioissa EU-tuomioistuimesta ennakkoratkaisua, Niilo Jääskinen mainitsee.

Viime vuonna 2017 korkein hallinto-oikeus pyysi unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua käännyttämistä, arvonlisäveroa, tavaramerkkiä sekä suden rauhoitusta ja metsästystä koskevissa asioissa.

-    Korkein hallinto-oikeus antaa ratkaisuja mitä moninaisimmista viranomaisten toimintaan liittyvistä asioista. Suurimpia asiaryhmiä turvapaikka-asioiden ja ulkomaalaisasioiden jälkeen ovat sosiaaliasiat kuten lastensuojelu- ja vammaispalveluasiat sekä maankäyttö ja verotus, Jääskinen sanoo.

Korkein hallinto-oikeus on suomalaisen yhteiskunnan tila tiivistetysti. Juhlakirja käy kiinnostavasti läpi mm. KHO:n tuomarien sosiaalisen taustan sadan vuoden ajalta, naisten pääsyn ylimpiin tuomarinvirkoihin, koulutustaustan kehittymisen ja koko toiminnan monimuotoistumisen.

Helsingin yliopiston tiedekulmassa järjestetään 4.9.2018 kello 17.00 tilaisuus, jossa alustamassa ovat korkeimman hallinto-oikeuden juhlakirjan (Oikeusvaltion rakentaja. Korkein hallinto-oikeus 100 vuotta. Edita 2018.) kirjoittaneet OTT Markus Kari, professori Jukka Kekkonen ja dosentti Markku Jokisipilä. Heidän alustuksistaan keskustelemassa ovat FT Kati Katajisto ja professori Jörn Donner. Tilaisuus on kaikille avoin!

Yhteystiedot:
Päivi Musakka, viestintäpäällikkö
050 341 1347
[email protected]