Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli oleskeluluvan hakijan A:n valituksesta ratkaistava, oliko hallinto-oikeus voinut alaikäisen perheenkokoajan B:n valituksen johdosta kumota Maahanmuuttoviraston päätöksen, jolla hänen isälleen A:lle oli myönnetty perhesideperusteinen oleskelulupa.
Maahanmuuttoviraston päätöksen liitteenä oli ollut valitusosoitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Maahanmuuttoviraston päätöksen tekohetkellä Suomessa olleet alaikäinen perheenkokoaja ja hänen huoltajansa olivat asuneet Vaasan hallinto-oikeuden tuomiopiirissä ja oleskeluluvan hakija oli asunut ulkomailla. Vaasan hallinto-oikeus oli siten virheellisestä valitusosoituksesta huolimatta ulkomaalaislain 192 §:n 2 momentin nojalla ollut toimivaltainen hallinto-oikeus käsittelemään valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.
Perhesideperusteista oleskelulupaa koskevalla asialla oli välitön vaikutus perheenjäsenten mahdollisuuteen viettää yhteistä perhe-elämää Suomessa. Perheenkokoajalla tai alaikäisen perheenkokoajan puolesta puhevaltaa asiassa käyttävällä huoltajalla oli katsottava olleen valitusoikeus myös päätöksestä, jolla perheenkokoajan perheenjäsenelle oli myönnetty oleskelulupa perheenkokoajaan olevan perhesiteen perusteella. Tätä puolsivat myös yleiset oikeusturvaan liittyvät näkökohdat. Maahanmuuttoviraston päätös koski Suomessa olevan perheenkokoajan etua ja oikeutta hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen hallinto-oikeuden oli tullut tutkia B:n valitus Maahanmuuttoviraston päätöksestä.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1