Eduskunnan syksyllä hyväksymä uusi aselaki jakaa reserviläisiä. Reserviläisliiton tuoreessa nettikyselyssä 51 prosenttia vastanneista hyväksyy 20 vuoden ikärajan käsiaseluvan myöntämiselle. Lähes 600 vastanneesta 49 prosenttia on edelleen aiemman eli 18 vuoden ikärajan kannalla.
Valtioneuvosto päätti kiristää aselakia mm. Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten johdosta. Keväällä voimaan astuvassa lakiuudistuksessa käsiaseluvan ikäraja nousee 20 vuoteen. Lisäksi edellytetään kahden vuoden ennakkoharjoittelua ampumaseurassa.
Aselain muutos koskettaa vahvasti Reserviläisliittoa, sillä ammunta on liiton suurin toimintamuoto. Viime vuonna liiton paikallisyhdistyksissä sekä maakunnallisissa piireissä järjestettiin yli 7.000 erilaista ampumatilaisuutta tai -kilpailua, joissa kirjattiin noin 50.000 osallistumiskertaa. Erityisen paljon ampumasuoritteita tehtiin erilaisilla käsiaseilla, joiden saatavuutta nyt rajoitetaan.
Reserviläisliiton paikallisyhdistykset ovat samalla myös ampumaseuroja, joilla on oikeus järjestää aselain edellyttämää ennakkoharjoittelua uusille ammunnan harrastajille. Tähän on valmistauduttu mm. hankkimalla tarvittavia harjoitteluaseita. Liitto on tukenut taloudellisesti yhdistystensä ja piiriensä asehankintoja.
Lisäksi yhdessä muiden järjestöjen on kehitetty uusille ammunnan harrastajille tarkoitettu koulutusjärjestelmä. Jatkossa ampumaurheilusta kiinnostuneilla on mahdollisuus hakeutua ns. AMPU-koulutukseen, jossa käydään läpi turvallisen ammunnan perusteita. Ajatuksena on, että aselupahakemukseen liitetty kurssitodistus huomioidaan jatkossa puoltavana tekijänä lupahakemusta käsiteltäessä.
Kuluvana vuonna Reserviläisliitto järjestää yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton kanssa kolme kouluttajakoulutustilaisuutta sekä vähintään kaksi varsinaista koulutustilaisuutta. Täysipainoisena AMPU-koulutus käynnistyy reserviläisjärjestöissä vuonna 2012.
Aselain uudistuksen yhteydessä Reserviläisliitto on ollut huolissaan erityisesti nuorten reserviläisten ampumaharrastuksen vaikeutumisesta. Koska vain pieni osa Puolustusvoimien sodan ajan joukoista kutsutaan vuosittain kertausharjoituksiin, on reserviläisten ampumataitojen ylläpito pitkälti omaehtoisen ampumaharrastuksen varassa. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 350.000 henkilöä.
Reserviläisten ampumaharjoittelu tapahtuu pitkälti käsiaseilla, koska ns. reserviläiskivääreihin on vaikea saada lupia. Lisäksi monilla radoilla on niitä koskevia käyttörajoitteita. Sodan ajan joukkojemme käytössä olevilla rynnäkkökivääreillä reserviläiset pääsevät ampumaan vain Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämissä ammuntatilaisuuksissa ja -kilpailuissa.
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu yli 350 paikallista jäsenyhdistystä ja 18 maakunnallista piiriä. Henkilöjäseniä liitolla on 36.000, joista valtaosa on asepalveluksen suorittaneita henkilöitä. Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus. Liitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä, jonka vapaaehtoiskouluttajista lähes puolet on Reserviläisliiton jäseniä. Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää vuositasolla noin 1.500 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu yli 30.000 suomalaista. Koulutuksen painopiste on reserviläisten sotilaallisessa koulutuksessa. Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Markku Pakkanen. Lisätietoja www-osoitteesta www.reservilaisliitto.fi. Lisätietoja antaa myös toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh. 0400 640 755 tai s-posti [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1