Euroopan historiassa ajanjakso 1400-luvun puolivälistä Ranskan suureen vallankumoukseen vuonna 1789 järisytti ihmisten elämää ja maailmankuvaa. Emeritusprofessori Antero Heikkisen uutuusteos Uuden aikakauden kynnyksellä tarkastelee, miltä elämä aikakaudella näytti ja kuinka sodat, tieteellisen ajattelun läpimurrot, valtiorakenteiden hahmottuminen ja muut merkittävät tapahtumat muuttivat maanosaa.
Eurooppalaiset elivät varhaismodernilla kaudella tilkkupeitemäisissä valtioissa. Keskusvallan ote lujittui niissä vähitellen, mikä edelsi modernien valtioiden muotoutumista 1800- ja 1900-luvuilla. Hallitsijasukujen välistä kanssakäymistä määrittivät monin tavoin avioliittojen kautta muodostuneet suhdeverkostot. Pyrkimykset hankkia uusia alueita ja verotuloja johtivat usein sotiin, mutta samalla kehittyivät valtioiden väliset diplomaattiset suhteet. Ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkuminen moninkertaistui keskiaikaan nähden uusien keksintöjen, kuten valtameripurjehduksen ja kirjapainotaidon vauhdituksella.
Antero Heikkisen uutuusteos Uuden aikakauden kynnyksellä on perusteellinen esitys Eurooppaa muuttaneesta varhaismodernista ajasta. Teoksessa käydään läpi aikakauden suuret yhteiskunnalliset ja kulttuuriset murrokset sekä sotien ja kansannousujen värittämät valtapolitiikan mittelöt. Hovielämän kiemuroista katsetta tarkennetaan myös arjen historiaan.
Aikakautta leimasivat erityisesti uskonkiistat, kolonialismin synty, modernin tieteen läpimurto ja porvariston vaikutusvallan kasvu. Toisaalta siihen painoivat poltinmerkkinsä kulkutaudit, lapsikuolleisuus sekä noitavainot, ja ihmisten arjessa moni asia pysyi pitkään ennallaan.
”Valtionhallintoa oli kehitettävä nimenomaan sodankäynnin tarpeita varten. Sota oli arkipäivää, ja se poikkesi luonteeltaan siitä, mihin keskiajalla oli totuttu. Huomattavin muutos oli se, että liikuteltavien armeijoiden koko moninkertaistui ja niistä tuli pysyvämpiä – mikä taas tiesi suuria kustannuksia.”
”Sekä merkantilististen että kameralististen toimien tavoitteena oli lisätä valtion tuloja. Julkisten menojen voimakas kasvu oli silti tosiasia, eikä siihen auttanut pelkästään tulojen kasvattaminen. Hallitsijat olivat keskiajalta lähtien lainanneet rahaa, mutta järjestelmällisesti pitkillä takaisinmaksuajalla varustettuja lainoja ryhdyttiin myöntämään vasta varhaismodernilla kaudella.”
”Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian pääasiallinen kiinnostuksen kohde oli tee, josta oli mahdollista saada jopa yhdeksänkymmenen prosentin voitot. Teen markkinat olivat Ruotsissa pienet, ja suurin osa teestä myytiin ulkomaille. Kauppakomppanian teetä myytiin laittomasti esimerkiksi Skotlannissa. […] Vuonna 1784 teen tullia alennettiin Britanniassa huomattavasti, ja salakuljetetun teen menekki romahti. Teen salakuljetuksella kuitenkin luotiin väylät, joita myöhemmin hyödynnettiin muiden tuotteiden kohdalla.”
”Uskonnolliset seikat vahvistivat kyläyhteisön kiinteyttä. Vaikutusvaltaisista kyläläisistä koostunut kirkonkokous päätti kirkon aineellisista asioista, valitsi seurakunnan papin ja sopi uskonelämää koskevista kysymyksistä. Kirkkotila oli esimerkiksi Ranskassa aina 1600-luvun puoliväliin myös seurakuntalaisten vapaamuotoisen seurustelun tyyssija, jossa jopa tanssittiin. Katolisen vastauskonpuhdistuksen myötä kirkon piirissä kuitenkin tehtiin ryhtiliike, jonka seurauksena tällainen maallinen toiminta kiellettiin.”
”Rangaistusten täytäntöönpano oli usein julkinen tilaisuus, josta tehtiin tuomitulle häpeällinen. Häpeärangaistusten tavoitteena oli varoittavan esimerkin avulla opettaa ihmisiä välttämään rikoksia. Samuel Johnson huomautti 1700-luvun lopulla, että mikäli julkiset teloitukset eivät kerää yleisöä, ’ne eivät täytä tarkoitustaan’. Sikäli esivalta pääsikin tavoitteeseensa, että erityisesti kuolemantuomioiden toimeenpano sai väkeä liikkeelle.”
Antero Heikkinen
Uuden aikakauden kynnyksellä
Elämä varhaismodernissa Euroopassa
ISBN 9789524954785
Gaudeamus 2018
Kirjoittaja
Antero Heikkinen on Suomen historian emeritusprofessori Itä-Suomen yliopistosta. Hän on tutkinut noitavainojen, koulutuksen, urheilun, terveysliikunnan ja pienyhteisöjen historiaa sekä historiallisen ajattelun perinnettä Euroopassa.
[email protected] / p. 0442 406053
Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1