Yhdysvaltain konservatiivisen ryhmän laajuus ja vaikutusvalta usein unohdetaan Euroopassa. Konservatismin historiallinen ja aatteellinen tausta on pitkä, ja monimuotoinen oikeistoliike kattaa ryhmiä kristillisestä oikeistosta libertaareihin ja aatteen reunalle eristettyyn äärioikeistoon. Erilaisten ryhmien tuntoihin vetoaminen auttoi Donald Trumpia nousemaan maan presidentiksi.
Yhdysvaltain sydänmaiden arvomaailma rakentuu konservatiivisuudelle, ja kansalaisista myös selvästi useampi identifioituu konservatiiveiksi kuin liberaaleiksi. Jyrkästi jakautuneessa maassa mielipiteet politiikasta, taloudesta ja uskonnosta eroavat voimakkaasti näiden kahden suuntauksen välillä. Konservatiiveille keskeisiä asioita ovat vapaa markkinatalous, uskonnon merkitys ja heikko keskusvalta, mutta ryhmittymän sisältä löytyy myös eroavaisuuksia.
Järjestäytynyt konservatismi muotoutui Yhdysvalloissa 1930-luvulla vastareaktiona New Deal -ohjelmalle. Kansalaisoikeustaisteluiden yhteydessä 1950–1960-luvuilla oikeiston toiminnassa tuli näkyviin myös selkeästi rasistinen ulottuvuus, ja kylmän sodan jälkeen liike jakautui voimakkaasti neokonservatismin nousun myötä. Poliittisella kartalla nähtiin myös äärioikeiston paluu. Eroista huolimatta oikeistoa yhdisti vuoden 2016 vaalien alla pettymys maan suuntaan. Donald Trump varmisti kannatuksensa vetoamalla vaaliteemoillaan laajasti muutosta kaivanneisiin oikeistoryhmittymiin, ja presidenttinä hänen poliittinen linjansa ei ole myöskään poikennut merkittävästi konservatiivisen liikkeen pitkäaikaisesta agendasta.
Markku Ruotsilan uutuuskirja Sydänmaiden kapina tarjoaa historiallisen näkökulman yhdysvaltalaisen konservatismin kehitykseen ja merkitykseen politiikassa 1930-luvun oikeistoliikkeestä vuoden 2016 vaalien yhteydessä tunnetuksi tulleeseen Alt-Rightiin. Samalla se piirtää kuvan hiljaiseksi enemmistöksikin kutsutusta sydänmaiden väestönosasta, joka vaalii perinteisiä arvoja ja amerikkalaisen unelman tavoittelua ja jonka tyytymättömyyteen Trump on osannut vastata.
”Yhdysvalloissa oli aina vallinnut perin laaja-alainen arvokonservatiivinen konsensus, ja myös liittovaltion lainsäädäntö oli heijastellut tätä, oli kysymyksessä sitten avioliiton määritys, abortin saatavuus, pornografia, kouluopetuksen sisältö, päihteiden käyttö taikka seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvät kysymykset. Tämä kaikki muuttui 1960-luvulla.”
”Lopputuloksena kaikesta tästä neokonservatiivien ja kristillisen oikeiston välille syntyi 1990-luvulla ja vakiintui George W. Bushin kaudella hyvin tiivis, myös ulkopoliittinen, liittouma, joka oli viemässä yhdysvaltalaista konservatismia ja oikeistoa osin sen modernille historialle outoihin uusiin suuntiin. Kuten on todettu, neokonservatiiveiksi laskettavien entisten sosialistien vaikutus oli osassa oikeistoa ollut huomattavaa läpi sen historian, mutta neokonservatiiveille ominainen, alkujaan wilsonilainen globaali aktivismi demokratian levittämisessä merkitsi silti poikkeamaa konservatiivisen liikkeen pitkästä kaaresta.”
”Alt-Right ei siis tunnistanut Trumpia oman liikkeensä osaksi sen paremmin ajattelultaan kuin arvoiltaan tai päämääriltään. Lausuma pätee myös radikaaleihin militioihin, Patriootteihin ja koko Kristillinen identiteetti -liikkeeseen. Näistä kaikissa tiedettiin varsin hyvin, ettei hänellä ollut koskaan ollut niistä mihinkään minkäänlaisia suoria yhteyksiä. He käyttivät Trumpia hyväksi, aivan kuten Trump oli jo kauan käyttänyt yleistä rasistista koodisanastoa omaksi hyväkseen.”
”Barack Obama aiheutti Donald Trumpin vaalivoiton. Obaman valinta Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2008 käynnisti ketjureaktion, jonka päätepisteessä häämötti ennen pitkää Trumpin tai jonkun muun Trumpin kaltaisen valtaannousu. Tämä oli yhtä vääjäämätöntä kuin se, että 1930-luvun New Deal synnytti Yhdysvaltain modernin konservatiivisen liikkeen ja että 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja poliittinen repeämä tuotti uusoikeiston kapinan, voittokulun ja aina Obaman aikakauteen saakka jatkuneen valtakauden.”
Markku Ruotsila
Sydänmaiden kapina. Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu
ISBN 9789524954884
Gaudeamus 2018
Tervetuloa seuraamaan ohjelmaa teoksesta Helsingin kirjamessuille:
Pe 26.10. klo 16.30–17.00, Hakaniemi-lava
Markku Ruotsilaa haastattelee Janne Hopsu.
Su 28.10. klo 14.30–15.00, Yhdysvaltain suurlähetystön osasto (6k40)
Markku Ruotsila kertoo uutuuskirjastaan.
Kirjoittaja
Markku Ruotsila on Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Tampereen yliopistossa ja Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut myös vierailevana tutkijana Oxfordin, New Yorkin ja Stanfordin yliopistoissa.
[email protected] / p. 050 431 8747
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
Arvostelukappale on myös mahdollista saada pdf-muodossa.
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1