Vuonna 1918 Suomi raastettiin kahtia väkivaltaisesti. Sisällissota jakoi kansakunnan ja jätti syvät haavat sen muistiin. Uutuuskirja Rikki revitty maa selvittää sodan syiden ja tapahtumien ohella, kuinka konfliktia on muisteltu kuluneen vuosisadan aikana ja miten tragediasta on tullut osa kansakuntaa yhdistävää suurta tarinaa.
Sisällissota kesti vain lyhyen aikaa, mutta sitä leimasi poikkeuksellisen suuri väkivalta. Sotatapahtumat koskettivat molempien osapuolien kohdalla niin miehiä, naisia kuin lapsiakin, ja lopputulos jakoi kansan voittajiin ja häviäjiin. Yhteiskunnallisia repeämiä heijastelleeseen konfliktiin vaikuttivat myös kansainvälisen politiikan virtaukset.
Taisteluiden päätyttyä valkoisten muistokulttuuri nousi hallitsevaksi julkisuudessa ja virallisissa yhteyksissä, kun taas hävinneen osapuolen perintöä ylläpidettiin lähinnä työväentaloissa. Kansakunnan hitaan eheytymisen ensiaskeleet otettiin jo ennen toista maailmansotaa, ja talvisodasta puolestaan muodostui korvaava myytti vapaussodalle. Sotien jälkeen valkoinen muistelukulttuuri heikkeni ja punaisten kokemukset tuotiin yhteiskunnassa näkyvämmiksi. Keskustelu sisällissodan tulkinnoista ja perinnöstä voimistui uudelleen Neuvostoliiton hajottua ja jatkuu tänäkin päivänä.
Tuomas Teporan ja Aapo Roseliuksen toimittama Rikki revitty maa on ensimmäinen tutkimukseen perustuva historiateos, jossa Suomen sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia käydään läpi yli sadan vuoden aikajänteellä. Teos tarkastelee niin sotaan johtaneita ja siihen liittyneitä tapahtumia kuin ajan yhteiskunnallista ilmapiiriäkin. Esille pääsevät myös aiemmin vähemmälle huomiolle jääneet naisten ja lasten kokemukset.
Normaali arki muuttui Suomessa vuonna 1917 nopeasti epäluottamuksen ja pelon kierteeksi
”Suomen ajautuminen sisällissotaan on oppikirjaesimerkki siitä, miten ihmismieli reagoi uhkaaviin menetyksiin ja yhdistävien, positiivisten tavoitteiden katoamiseen. Normaali arki muuttui Suomessa vuonna 1917 nopeasti epäluottamuksen ja pelon kierteeksi. Molemmissa poliittisissa leireissä oltiin puolustuskannalla, sisäisten jännitteiden tukehduttamia, eristyksissä kaikesta hyvästä. Ajattelua hallitsi se, miten estää uudet menetykset.” Juha Siltala
”Ajatus siitä, että Suomi laajenisi muinaisen suomalaisuuden sydänmaiksi kuvitelluille alueille, kietoutui tiiviisti Suomen sisällissotaan. Sekä valkoiset että punaiset uneksuivat Suur-Suomesta, ja päätavoite oli Itä-Karjalan liittäminen Suomeen. Brest-Litovskin rauhansopimuksen ja punaisten häviön myötä valkoiset pääsivät tässä niskan päälle.” Aapo Roselius
”Vaikka osapuolten muussa propagandassa on samankaltaisia aineksia, on tuskin liian kaukaa haettua väittää, että punaisten idea veriuhrista tarkoitti ensisijaisesti sitä, miten köyhälistön julma vihollinen oli välttämätöntä pysäyttää. Vasta toissijaisesti kysymys oli siitä, että kaaduttiin työläisten asian puolesta. (…) Valkoiset sen sijaan vaativat puhdistavaa uhrausta tässä ja nyt elvyttääkseen ja uudistaakseen kansakunnan.” Tuomas Tepora
”Punaiset oivalsivat, millainen propagandistinen arvo naissotilailla oli. Punaiset johtajat yrittivät naisten mukaantulon avulla nostattaa mielialoja ja moraalia rintamalla korostamalla, että nyt koko proletariaatti taistelisi yhdessä. Miesten ajateltiin taistelevan loppuun asti, jos he näkisivät, miten naiset taistelivat heidän rinnallaan antautumatta.” Tiina Lintunen
Tuomas Tepora & Aapo Roselius (toim.)
Rikki revitty maa. Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö
Alkuteos: The Finnish Civil War 1918. History, Memory, Legacy (2014), suomentanut Kati Pitkänen
ISBN 9789524954709
Gaudeamus 2018
Toimittajat
Tuomas Tepora, FT, on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
p. 050 448 5635 / [email protected]
Aapo Roselius, FT, on Suomen poliittisen historian dosentti Oulun yliopistossa.
p. 044 260 0939 / [email protected]
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
p. 050 466 4910
Painokelpoinen_kansikuva_Rikki_revitty_maa.jpg
Koko: 1,36 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1973x2785Painokelpoinen_kansikuva_Rikki_revitty_maa.jpg
Koko: 1,36 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1973x2785Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1