Oikeudenmukaisuuden tarpeesta on helppo olla samaa mieltä, mutta ihmiset eivät aina tarkoita oikeudenmukaisuudella samaa asiaa. Uutuuskirjassa Oikeudenmukaisuuden ongelma tunnetut kotimaiset tutkijat pohtivat aihetta historian ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta.
Kaikilla ihmisillä on jonkinlainen käsitys siitä, mikä on oikeudenmukaista ja mikä epäoikeudenmukaista. Vaikka jokainen aikakausi lähestyy oikeudenmukaisuutta uudesta näkökulmasta, sen tavoittelemisessa ovat keskeisiä tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden, tasapuolisuuden sekä asianosaisten huomioon ottamisen periaatteet. Oikeudenmukaisuutta on helppo kannattaa, mutta sen nimissä voidaan ajaa hyvinkin erilaisia asioita.
Oikeudenmukaisuuteen vedotaan usein keskustelussa yhteiskunnallisesti jännitteisistä teemoista. Esimerkiksi taloudellisen eriarvoisuuden, maahanmuuton tai sosiaalipolitiikan kysymyksissä kiistat syntyvät monesti käytännön ratkaisuista. Vahvat mielikuvat, ennakkoluulot ja omaan ryhmään samaistuminen ylläpitävät osaltaan yhteiskunnallisia jakolinjoja. Perinteisesti suomalainen hyvinvointivaltio on tavoitellut oikeudenmukaisuutta lisäämällä taloudellista tasa-arvoa ja tukemalla huono-osaisimpia.
Oikeudenmukaisuuden ongelma -teoksessa kotimaiset tieteen kärkinimet selvittävät eri näkökulmista, millä tavoin erilaiset oletukset ihmisluonnosta, arvoista ja yhteiskunnasta määrittävät käsityksiä oikeudenmukaisuudesta. Teoksessa tarkastellaan muun muassa sosiaalipolitiikkaan, työelämään ja kansainvälisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä sekä pohditaan, miksi liberaalidemokratia on kriisissä ja miten Suomen sisällissotaa on saanut jälkikäteen muistella. Lisäksi käydään läpi oikeudenmukaisuusajattelun historiaa ja avataan sitä, mitä kaikkea oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa.
Mitä yksityiskohtaisemmin ihmisten elämän edellytyksiä yhteiskunnan pohjalla arvioidaan, sitä vaikeammaksi tulee selkeiden poliittisten johtopäätösten tekeminen
”Edes yksilön henkilökohtaiset kokemukset puutteessa elämisestä eivät ole yhteydessä muukalaisvihamielisyyteen, sen sijaan kokemus omaan ryhmään kohdistuvasta uhasta on. Tutkimus on osoittanut, että suhteellisen deprivaation tunne tuottaa enemmän vihamielisyyttä kuin tosiasialliset, henkilökohtaisesti koetut vaikeudet ja turhautuminen, mutta vain, jos tunne koetaan oman ryhmän puolesta eli jos epäoikeudenmukaisuutta koetaan ryhmätasolla.” Karmela Liebkind
”Epäoikeudenmukaisuuden kokijat ovat aina yksilöitä, ja yksilöllisellä tasolla tapausten ja niiden syiden kirjo on loputon. Millaisia sen sijaan ovat tapaukset, jotka ovat aiheuttaneet väärin kohdelluksi tulemisen tuntoja laajoille väestöryhmille? Tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa vaikkapa erilaisten vähemmistöjen – etnisten, uskonnollisten, kielellisten, kulttuuristen tai sukupuolisten – kokemat loukkaukset ja heihin kohdistunut syrjintä. Etsittäessä Suomen lähihistoriasta laajinta kansalaisryhmää, joka on tuntenut tulleensa kohdelluksi väärin, ei vastausta tarvitse kauan hakea: se on tietysti vuoden 1918 sisällissodassa tappion kärsinyt punainen osapuoli.” Seppo Hentilä
”Kansainvälisiä talousinstituutioita, Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa on usein syytetty liiallisesta sekaantumisesta kansalliseen politiikkaan. Viime vuosina ne ovat kuitenkin voimakkaasti puuttuneet köyhyyden ja suurten tuloerojen aiheuttamiin ongelmiin, joiden joukkoon kuuluu mahdollisuuksien tasa-arvo. Miksei niitä voitaisi velvoittaa arvioimaan sitä, ovatko eri maat tehneet parhaansa huono-osaisimpiensa aseman parantamiseksi?” Pertti Haaparanta
”Mitä yksityiskohtaisemmin ihmisten elämän edellytyksiä yhteiskunnan pohjalla arvioidaan, sitä vaikeammaksi tulee selkeiden poliittisten johtopäätösten tekeminen ja yleisten oikeudenmukaisuusperiaatteiden soveltaminen. Tehtävän hankaluus ei kuitenkaan tee sitä mahdottomaksi.” Juho Saari
”Oikeudenmukaisuuden lisääminen on organisaatioiden kannalta hyödyllistä. Päätöksenteon sääntöjen, tiedottamisen ja ihmisten kohtelun tapojen muuttaminen ei tuota lisää kustannuksia, mutta se voi parantaa toimintaa huomattavasti. Ihmisten sosiaaliset suhteet ovat toki monimutkaisia, mutta perusasiat sosiaalisessa kanssakäymisessä tuntuvat olevan yleispäteviä.” Marko Elovainio & Marianna Virtanen
Oikeudenmukaisuuden ongelma -keskustelutilaisuus ke 14.3. klo 17.00
Tiedekulma Think Lounge, Yliopistonkatu 4, Helsinki
Tilaisuudessa esitellään uutuusteosta ja käydään sen pohjalta paneelikeskustelu, jossa kirjan kirjoittajat pohtivat oikeudenmukaisuuden teemoja Matti Häyryn johdolla.
Vapaa pääsy, tervetuloa!
Toimittajat:
Matti Häyry, VTT, FM, on johtamisen filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.
[email protected] / p. 050 3819740
Tuija Takala, FT, MA, toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Biotalous ja oikeudenmukaisuus.
[email protected] / p. 040 5339753
Johanna Ahola-Launonen, VTM, LuK, viimeistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät vastuun filosofiaan, bioetiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan.
[email protected] / p. 040 5578382
Matti Häyry, Tuija Takala & Johanna Ahola-Launonen (toim.)
Oikeudenmukaisuuden ongelma
ISBN 9789524954617
Gaudeamus 2018
Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
p. 050 466 4910
Kansikuva_Oikeudenmukaisuuden_ongelma.jpg
Koko: 0,04 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 235x345Kansikuva_Oikeudenmukaisuuden_ongelma.jpg
Koko: 0,04 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 235x345Painokelpoinen_kansikuva_Oikeudenmukaisuuden_ongelma.jpg
Koko: 1,32 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1891x2776Painokelpoinen_kansikuva_Oikeudenmukaisuuden_ongelma.jpg
Koko: 1,32 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1891x2776Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1