Myrkky tappaa jo pieninä määrinä. Yhden myrkky voi kuitenkin olla toisen parannuskeino. Tieteen avulla vaarallisistakin aineista on onnistuttu jalostamaan toimivia lääkkeitä. Uusiin myrkkyihin on tutustuttu usein yrityksen ja erehdyksen kautta, ja aikojen alusta asti niitä on hyödynnetty yhtä lailla metsästyksessä, sodankäynnissä, vaivojen hoitamisessa kuin perimysjärjestyksen muuttamisessakin.
Myrkkyjen maailma -teoksessa matkataan myrkkyjen historiaan varhaisista kasvi- ja eläinmyrkyistä Kiinan, Intian ja Egyptin muinaisten valtakuntien kautta nykymaailman kemikaaleihin. Myrkyt ovat aina olleet vaarallisuudessaan eräänlaista salatiedettä, jota ovat vaalineet ja kehittäneet niin poppamiehet, alkemistit, rikostutkijat ja kemiallisen sodankäynnin asiantuntijat kuin kuluttajatuotteita kehittävät biokemistitkin.
Myrkkyjen käyttöön ja valmistamiseen liittyy suuri vastuu perehtyä niiden kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin. Vaikka luonnossa myrkyt auttavat monia eliöitä, ihmisen luomat torjunta-aineet ja kemikaalit ovat usein hengenvaarallista ongelmajätettä ja luontoon päästessään horjuttavat ekologista tasapainoa. Oikeissa käsissä vaarallisimmatkin aineet voidaan valjastaa turvallisesti ihmiskunnan palvelukseen.
Kaikki on myrkkyä, eikä mikään ole myrkytöntä
”Kaikki on myrkkyä, eikä mikään ole myrkytöntä; vain annos ratkaisee, onko jokin myrkkyä.” Lääkäri ja alkemisti Paracelsus (1493–1541)
”Nuolimyrkkysammakoita pidetään nykyisin lemmikkeinä muun muassa niiden kauniin värityksen takia. Tämä on mahdollista, koska vankeudessa kasvaneet nuolimyrkkysammakot ovat yllättäen myrkyttömiä. Pidetään luultavana, että luonnossa ne saavat myrkkynsä syömistään punkeista ja hyönteisistä.”
”Renessanssin aikana lääketiede otti suuntaa kohti nykyisiä muotojaan, mutta samanaikaisesti elettiin myrkyttäjien kulta-aikaa. Myrkkyjä, kuten arsenikkia, oli helposti saatavissa, ja niiden avulla tehdystä murhasta ei yleensä jäänyt kiinni.”
”Sekä antiikissa että keskiajalla lyijyä käytettiin keraamisten esineiden lasittamiseen, ja lyijyn oksidi (valkoinen lyijy) löysi käyttöä maalina vielä myöhemminkin. Taidemaalarit saattoivatkin altistua suurille määrille lyijyä, ja on epäilty, että Vincent van Goghin erikoinen käytös olisi johtunut lyijymyrkytyksestä – hän kun kertoman mukaan imeskeli maalia pensseleistään.”
”Ympäristöön joutunut PVC-muoviroska hajoaa vähitellen mikroskooppisiksi jyväsiksi, jotka imevät itseensä ympäristöön joutuneita polykloorattuja hiilivetyjä. Nämä jyväset päätyvät lopulta erilaisiin eliöihin aiheuttamaan vahinkoja.”
Matti Vuento
Myrkkyjen maailma
Nuolimyrkystä sariiniin
ISBN 978-952-495-449-5
Gaudeamus 2017
Kirjoittaja
Matti Vuento on biokemian emeritusprofessori Jyväskylän yliopistosta. Hänen aikaisempi tietokirjansa Virukset. Näkymättömät viholliset (Gaudeamus) ilmestyi vuonna 2016. Tietokirjailijana Vuento pyrkii esittelemään luonnontieteitä laajalle yleisölle. Hän on popularisoinut luonnontieteellisiä ilmiöitä myös lastenkirjoissa.
Tervetuloa tiistaina 29.8. kello 17.15
Matti Vuento vierailee Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa kertomassa uutuuskirjastaan tiistaina 29.8. noin kello 17.15 alkaen. Tule kuuntelemaan huikeita tarinoita myrkkyjen historiasta ja maailman vaarallisimmista myrkyistä.
Vuentoa haastattelee Karo Hämäläinen.
Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilta.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
p. 0505401299
Painokelpoinen_kansikuva_Myrkkyjen_maailma.jpg
Koko: 0,98 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1737x2552Painokelpoinen_kansikuva_Myrkkyjen_maailma.jpg
Koko: 0,98 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1737x2552Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1