Minna-Kerttu Kekki pyysi 17-vuotiaana inkeriläistä isoäitiään kirjoittamaan ylös sukunsa tarinan. Kekki toimitti tämän pohjalta isoäidinsä muistelmat ja kirjoitti tämän elämäntarinan ympärille tietokirjan, jossa selitetään inkeriläisten vaiheita ja katsotaan niitä nykyhetkestä käsin.
Millä tavalla mummi oli suomalainen?
Inkeriläiset kokivat Neuvostoliitossa karun kohtalon, johon kuului karkotuksia ja vankileirejä. 1990-luvulla inkeriläisille annettiin oikeus muuttaa Suomeen.
“Monille Suomessa inkeriläiset tarkoittavat museokuvia ja mennyttä maailmaa, mutta inkeriläisten jälkeläisille se on elävää historiaa – vanhempiamme ja isovanhempiamme. Se säteilee edelleen arkeen ja siihen, millaista elämämme on nykyään”, kertoo tietokirjailija Minna-Kerttu Kekki.
Kekin esikoisteos, "Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri", kertoo hänen inkeriläisen sukunsa matkasta. Reitti kulkee Venäjän Inkerinmaan Valasniekasta Viroon Kloogan vankileirille, Virosta turvaan Suomeen, Suomesta karkotukseen Venäjälle, Venäjältä karkuun Viroon, Virosta jälleen työleirille Venäjän Nižni Novgorodiin ja sieltä lopullisesti takaisin Viroon. Vastaavanlaisia kokemuksia on valtaosalla inkeriläisistä.
“Merkittävä osa inkeriläisistä on asunut Neuvostoliiton aikana Virossa, koska heidät lähetettiin pois Suomesta, eikä Neuvostoliiton hallinto sallinut heidän myöskään palata takaisin kotiinsa Inkerinmaalle. Viro on ollut Venäjän-puoleisen Karjalan lisäksi kotoisimmalta tuntuva paikka, joka oli henkisesti lähellä Suomea ja Inkerinmaata”, Kekki kertoo.
Kekki on 1990-luvulla Suomeen tulleiden vironinkeriläisten jälkeläinen. Hän kuljettaa teoksessaan rinnakkain mumminsa muistelmia sekä omaa pohdintaansa inkeriläisten asemasta historiassa ja nykyhetkessä.
Isoäidistä tuli salasuomalainen, joka ei puhunut taustastaan
Minna-Kerttu Kekki pyysi 17-vuotiaana isoäitiään kirjoittamaan suvulle sattuneista tapahtumista. Isoäiti suhtautui pyyntöön vastentahtoisesti, mutta antoi myöhemmin Kekille kansion, joka sisälsi viroksi yhden illan aikana kirjoitetut muistelmat. Virossa asuessaan isoäiti oli unohtanut suomen kielen.
Kekki käänsi muistelmat suomeksi, toimitti ne ja täydensi niitä mumminsa muissa yhteyksissä kertomilla huomioilla. Näiden rinnalle hän kirjoitti omia osuuksiaan, joilla taustoitetaan ja selitetään tapahtumia sekä katsotaan niitä nuoren inkeriläisten jälkeläisen näkökulmasta.
Kekin isoäidistä Lempi Lempisestä tuli Viroon asetuttuaan Lembi Laur, jonka ystävätkään eivät tienneet, että Lembi on oikeasti Lempi, joka oli kätkenyt inkeriläisen taustansa. Lempistä tuli salasuomalainen, joka piilotti suomalaisen identiteettinsä Neuvostoliitossa – niin kuin monesta muustakin inkeriläisestä.
“Inkeriläisten sorto ja historia vaikuttavat edelleen siihen, että inkeriläisten jälkeläisten identiteetit ovat epämääräisiä. Samoissa perheissä ihmisillä voi olla tosi erilaisia identiteettejä, ja identiteettejä kuvaa hämmennys ja jatkumattomuus”, Kekki sanoo.
"Inkeriläisten historiassa on paljon yhtymäkohtia ukrainalaisten historian kanssa"
Kekki arvostelee sitä, ettei inkeriläisten historiaa aina nähdä osana Suomen ja suomalaisten historiaa. Hän nostaa esille tunnustuksen, hyväksynnän ja ymmärryksen.
“Ihmiset ympärilläni eivät edelleenkään välttämättä ymmärrä, mitkä etniset juureni ovat, vaikka kyse on asioista, jotka ovat ihan lähellä ja osa Suomen historiaa”, Kekki sanoo.
“Olisi kiva, että inkeriläisyys olisi luonteva asia yhteiskunnassa, eikä olisi etninen kummajainen ja tarvitsisi selittää taustaansa aloittaen 1600-luvun Ruotsin valtakunnasta.”
Myös Venäjän sota Ukrainassa tekee inkeriläisten kohtalosta ajankohtaisen. Kummatkin kansat ovat olleet karkotusten uhreina Neuvostoliitossa.
“Inkeriläisten historiassa on paljon yhtymäkohtia ukrainalaisten historian kanssa. Voi sanoa, että inkeriläiset ovat sellaisia suomalaisia, jotka jakavat eniten yhteistä historiaa ukrainalaisten kanssa.”
Minna-Kerttu Kekki: Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri
234 s., Vastapaino 2022
Arvostelukappaleet:
[email protected], 050 406 3906
Haastattelupyynnöt:
[email protected], 044 092 2604 (mieluiten tekstiviesti ennen soittamista)
Kustannusosakeyhtiö Vastapaino
Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere
puh. 050 527 1000
[email protected]
vastapaino.fi
Seuraa Vastapainoa Facebookissa,
Twitterissä ja Instagramissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1