Arvokkaiden niteiden metsästystä, kirjojen kierrätystä ja unettomia öitä uusien teosten vuoksi. Heli Rantalan, Jukka Sarjalan, Janne Tunturin, Ulla Ijäksen ja Heidi Hakkaraisen teos Kirjojen kaipuu: Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa sukeltaa aikaan ja maailmaan, jossa kirjat olivat vielä melko harvassa ja niiden hankkiminen vaati usein vaivannäköä ja verkostoja. Kirja-alan ja kirjamarkkinoiden laajentuminen Suomessa avautuu kirjanpainajien, lukijoiden, keräilijöiden ja kirjakauppiaiden arkielämän kautta.
Lukemisen tulevaisuudesta kannetaan nykyisin paljon huolta, vaikka monet painotuotteet ovat helpommin saatavilla kuin koskaan aiemmin. 1800-luvun alun Suomessa tilanne oli toinen: valtaosalla väestöstä oli korkeintaan virsikirja tai katekismus piirongin laatikossa ja kirjastolaitos oli vasta lapsenkengissä. Kirjojen ympärille alkoi kuitenkin jo muodostua verkostoja, ja pientä mutta innokasta lukijoiden joukkoa kirjat liikuttivat, valvottivat ja toivat yhteen.
”Suutarin pojasta saattoi kehkeytyä bibliofiili ja kirjanpainaja-tanssimestari perustaa oman kirjapainon, josta tuli varhaisen suomenkielisen kirjallisuuden levittäjä. Aikana, jolloin Suomessa ei vielä ollut omia kansalliskirjailijoita tai laajaa kotimaista kirjatuotantoa, eurooppalainen kirjallinen maailma avautui niille, jotka kykenivät lukemaan eri kielillä, tilaamaan kirjoja ulkomailta ja joiden oli mahdollista uppoutua vaikkapa romaanin pariin tuntikausiksi”, Kirjojen kaipuu -teoksen kirjoittajat kertovat.
Uutuuskirja esittelee kirjallista elämää Suomen suuriruhtinaskunnassa ja kertoo aikakauden ihmisten suhteesta kirjoihin. Samalla se avaa Suomen alueen varhaisen kirjapainotoiminnan sekä Turun akatemian ja Porvoon kymnaasin kirjastojen merkitystä. Ne olivat tuon ajan Suomen laajimpia oppineille yhteisöille avoimia kirjakokoelmia. Kirjakulttuurin ensimmäisiin keskuksiin lukeutui Turun ja Porvoon lisäksi Viipuri.
Lukuharrastus vaati vaivannäköä ja yritteliäisyyttä: piti osata kieliä ja onnistua saamaan kirjoja käsiinsä, koska vähälukuiset kirjakauppiaat saattoivat avata ovensa vain tunniksi. Arvokkaat niteet kävivät myös ostajien kukkarolle. Painotuotteita ja niiden saatavuutta koskevaa tietoa hankittiin monesti kirjanystävien keskinäisten suhteiden avulla, koska kirjakaupat ja kirjastot olivat harvassa ja kirja-alaan liittyvä julkinen tiedonvälitys rajoittui sanomalehdissä silloin tällöin julkaistuihin ilmoituksiin.
”Niteitä tilattiin ja lähetettiin vaikkapa Leipzigista ja Tukholmasta Suomeen, ja omistajat myivät tarpeettomiksi käyneitä kirjojaan eteenpäin huutokaupoissa tai lähipiirissä. Romaanit kulkivat kädestä käteen. Opiskelijat hankkivat professorien kuolinpesistä akateemisia teoksia, jotka sitten siirtyivät heidän tovereilleen”, tekijät kuvaavat.
Kirjojen kaipuu -teoksessa tutustutaan erilaisiin kirjojen käyttäjiin professoreista ylioppilaisiin, papinrouvasta tyttökoulun kasvattiin ja viipurilaiseen kauppiaaseen. Varhaisiin kirjaihmisiin lukeutuivat myös mademoiselle Baptiste, joka vaati lehti-ilmoituksella takaisin häneltä lainattuja kirjoja, sekä maaniset mittasuhteet kirjanhimossaan saavuttanut turkulainen ylioppilas Anders Johan Sjögren, joka vietti asunnossaan unettomia öitä pohtimalla, mitä niteitä hän kykenisi hankkimaan rahavaroillaan tai velaksi.
”Mistä sitten kumpusi joidenkin aikakauden oppineiden ja innokkaasti lukeneiden ihmisten lähes loppumattomalta vaikuttava halu omistaa kirjoja? Kysymykseen on tuskin yhtä kattavaa vastausta. Lienee selvää, että pelkkä tiedonhalu tai oman oppineisuuden kartuttaminen eivät ole riittäviä selitystekijöitä. Tässä kirjassa esiin tuotu lukuhalu on tuskin sekään tyhjentävä vastaus. Ilmeistä on, että tarpeet ja vaikuttimet vaihtelivat. Joku halusi kasvattaa arvokkuuttaan kirjojen omistamisella, toinen ihaili niteiden ulkonäköä, kolmas ajatteli kirjojen sisältöä ja niiden avaamia uusia maailmoja, neljäs seurasi aikansa puheenaiheita ja hankki niiden mukaista kirjallisuutta.”
Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen sivuilla.
Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.
Arvostelukappaleet
[email protected]
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.
Kirjoittajat
Heli Rantala, FT, on tutkija ja kulttuurihistorian dosentti Turun yliopistossa. Hänen tutkimusalaansa on erityisesti 1800-luvun aate- ja kulttuurihistoria Suomessa ja Pohjois-Euroopassa.
Yhteydenotot: [email protected] | p. 044 567 6094
Jukka Sarjala, FT, on kulttuurihistorioitsija ja Turun yliopiston dosentti. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa ovat käsitelleet varhaisromantiikan ja 1800-luvun alkupuolen historiaa.
Yhteydenotot: [email protected] | p. 040 706 7304
Janne Tunturi, FT, on Euroopan ja maailman historian yliopistonlehtori Turun yliopistossa. Hän on tutkinut kirja- ja aatehistorian raja-alueita modernin ajan Euroopassa.
Yhteydenotot: [email protected] | p. 050 328 9855
Ulla Ijäs, FT, on Suomen historian dosentti Turun yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät 1700- ja 1800-luvun materiaaliseen kulttuuriin erityisesti Vanhan Suomen alueella.
Yhteydenotot: [email protected] | p. 050 307 6121
Heidi Hakkarainen, FT, on kulttuurihistorian tutkija Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet 1800-luvun historiaan ja kirjalliseen kulttuuriin.
Yhteydenotot: [email protected] | p. 050-3623911
Heli Rantala, Jukka Sarjala, Janne Tunturi, Ulla Ijäs & Heidi Hakkarainen
Kirjojen kaipuu. Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa
ISBN 9789523452633
Gaudeamus 2024
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1