Kielen keskeisyyden vuoksi kielellisesti haavoittuvien ryhmien kokemus yhteiskuntaan kuulumisesta ja omista mahdollisuuksistaan voi olla heikentynyt. Kielelliset oikeudet ja haavoittuvuudet onkin tunnistettava ja huomioitava laajasti yhteiskunnan toiminnoissa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, Jenny Paanasen, Meri Lindemanin, Camilla Lindholmin ja Milla Luodonpää-Mannin toimittama teos korostaa. Kielellisesti haavoittuvina ryhminä käsitellään kehitysvammaisia henkilöitä, viittomakielen käyttäjiä, turvapaikanhakijoita, maahanmuuttajia, vähemmistökielten käyttäjiä, lukutaidoltaan heikkoja ja mielenterveyskuntoutujia.
Vaikka kieli on läsnä lähes kaikessa toiminnassamme, jää se usein huomiotta, kun keskustellaan yhteiskunnallisista ilmiöistä tai suunnitellaan ja toteutetaan hyvinvointipalveluja. Kieli vaikuttaa yksilön kykyihin ja mahdollisuuksiin, toimeentuloon sekä sosiaalisiin suhteisiin. Se on rikkaus ja voimavara mutta voi olla myös este, joka rajaa pääsyä tietoon, palveluihin ja työelämään.
Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus -kirjassa asiantuntijat kotimaisen kielentutkimuksen eri puolilta tarkastelevat kielellisesti haavoittuvia ryhmiä ja pohtivat keinoja, joilla nämä ryhmät voidaan ottaa paremmin huomioon niin jokapäiväisessä elämässä kuin päätöksenteossakin.
”Olennaisena osana näemme tässä inklusiivisen viestinnän, josta ehdotamme käytettäväksi suomennosta sisällyttävä viestintä. Sisällyttävä viestintä tarkoittaa sitä, että kielellisillä valinnoilla ei aseteta ennakko-oletuksia toisen ihmisen sukupuolesta, perhesuhteista, kieli- tai kulttuuritaustasta, elämänkatsomuksesta, iästä tai taloudellisesta asemasta”, kirjan toimittajat sanovat.
Teoksessa kartoitettuja näkökulmia ovat muun muassa selkopuhe kehitysvammaisen henkilön tukena, viittomakielten käyttäjien osallisuus ja turvapaikanhakijan oikeuksien toteutuminen tulkatuissa turvapaikkapuhutteluissa.
Konkreettisia ehdotuksia kielellisen osallisuuden edistämiseksi tarjoava Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus käsittelee myös kielenkäytön luomien piilomerkitysten sekä kieleen liittyvien asenteiden roolia esimerkiksi mielenterveydestä puhuttaessa. Toteutumattomiin oikeuksiin ja haitallisiin asenteisiin voidaan puuttua paremmin, kun ne tunnistetaan.
Lisätietoa kirjasta, sisällys ja kaikkien kirjoittajien esittelyt Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Painokelpoinen kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.
Arvostelukappaleet
[email protected]
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.
Toimittajat
Jenny Paananen, FT, työskentelee tutkijatohtorina Hoitotieteen laitoksella Turun yliopistossa ja on suomen kielen dosentti Helsingin yliopistossa. Paanasen erikoisalaa ovat sosiaali- ja terveysalan vuorovaikutus ja viestintä. Hän on kiinnostunut kielellisestä haavoittuvuudesta, asiantuntijan ja asiakkaan välisestä epäsymmetriasta sekä siitä, kuinka kieleen ja valtaan liittyvät erot vaikuttavat tiedonkulkuun ja päätöksentekoon. Hän on tutkinut muun muassa lääkärin vastaanottojen, mielenterveyskuntoutuksen ja muistisairaanhoidon vuorovaikutusta. Paananen on myös Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus LaWen puheenjohtaja.
Yhteydenotot: [email protected] | p. 041 549 3775
Meri Lindeman, FM, on väitöskirjatutkija Turun yliopiston suomen kielen oppiaineessa. Hänen tekeillä oleva väitöskirjansa käsittelee kielikäsityksiä ikkunana sateenkaarevien suomalaisten puheeseen. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden sekä queer-teorioita hyödyntävän kielitieteen lisäksi Lindeman on kiinnostunut suomen kielen oppimisesta ja käytöstä toisena tai vieraana kielenä.
Yhteydenotot: [email protected]
Camilla Lindholm, FT, toimii pohjoismaisten kielten professorina Tampereen yliopistossa. Hän on kiinnostunut puhutusta kielestä, institutionaalisesta ja epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta sekä selkokielestä. Hän johtaa Svenska Litteratursällskapet i Finlandin rahoittamaa Lätt finlandssvenska -tutkimushanketta.
Milla Luodonpää-Manni, FT, on kielididaktiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän on laadullisen kielentutkimuksen dosentti Turun yliopistossa. Hän on kiinnostunut kielentutkimuksen metateoriasta, kielen ja hyvinvoinnin suhteesta sekä monikielisestä kompetenssista. Hän on tutkinut muun muassa tieteellistä kirjoittamista, vieraiden kielten oppimista ja opettamista sekä haavoittuvia ryhmiä, kuten vähävaraisia, lapsia ja vanhuksia koskevia diskursseja.
Jenny Paananen, Meri Lindeman, Camilla Lindholm & Milla Luodonpää-Manni
Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus. Kohti kielellistä osallisuutta
ISBN 9789523452169
Gaudeamus 2023
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1