Embargo 11.3.2024.
Tiedote sisältää kutsun julkistustilaisuuteen.
Koulu ja eriarvoisuus kuvaa tarkasti, miten koulujen eriytyminen ja eriarvoisuus näkyvät ja tuntuvat koulun arjessa huono-osaisten alueiden kouluissa. Sonja Kosusen, Sara Juvosen, Heidi Huillan ja Marja Peltolan toimittama teos pureutuu eriarvoisuuden ilmenemiseen nuorten ja koulun henkilöstön kokemuksissa.
Julkisessa keskustelussa koulujen ja kaupunginosien eriytymisestä on puhuttu jo pitkään. Eriytyminen on kuitenkin monimutkainen ilmiö, jota täytyy tarkastella koulukohtaisesti ja nuorten arjessa.
”Ennen tätä teosta on ollut tiedossa, että Suomessa asuinalueet ja kaupunkikoulut ovat paikoin eriytyneet yhteiskuntaluokan mukaan, mutta meillä on ollut varsin vähän tietoa siitä, mitä se tarkoittaa koulujen nuorten ja aikuisten kokemuksissa”, toteaa kasvatustieteen professori Sonja Kosunen.
Koulu ja eriarvoisuus -uutuuskirja pohjaa laajaan tutkimushankkeeseen, jossa eriytymisen ja eriarvoisuuden suhdetta tutkittiin kolmessa pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa peruskoulussa vuosiluokilla 7–9. Nämä koulut sijaitsevat tilastollisesti tarkastellen huono-osaisilla kaupunkialueilla, mutta samanaikaisesti ovat onnistuneet tuottamaan suhteellisen hyviä oppimistuloksia.
”Keskeistä on, että lapset eivät käy sellaista yleistä koulua kuin ‘suomalainen peruskoulu’, vaan kukin käy jossain tietyssä paikassa jotain tiettyä koulua, jonka järjestämisessä on omat paikalliset piirteensä. Koulut ovat sijaintialueensa puolesta keskenään erilaisessa tilanteessa opetuksen järjestämisessä”, sanoo projektitutkija Sara Juvonen.
Erilaiset tilanteet eivät koske eriytymiskehityksen myötä ainoastaan kouluja ja niiden henkilöstöä, vaan eritoten näitä kouluja käyviä lapsia ja nuoria. Teoksessa on analysoitu sitä, miten yhteiskuntaluokka- ja etninen tausta osaltaan muovaavat nuorten keskinäisiä vertaissuhteita ja miten esimerkiksi oppilasryhmittely koulun sisällä saattaa korostaa näitä eroja entisestään.
”Nuorten vapaa-ajanviettotavat ja asuminen ovat jo varsin eriytyneitä ja nuoret kyllä tunnistavat esimerkiksi varallisuuteen liittyviä eroja, vaikka aikuiset usein muuta luulevat. Koulupäivän aikana olisi mahdollista tavata myös erilaisista taustoista tulevia nuoria, vaikka tämä ei toki sinällään takaa, että ystävyyssuhteita syntyy. Yksi keskeinen seikka tässä on oppilaiden ryhmittely luokilleen, eli millä perusteella se tehdään”, toteaa yliopistonlehtori Marja Peltola.
Keskiluokkaisten, työväenluokkaisten ja huono-osaisista taustoista tulevien nuorten elämät eriytyvät monilla elämän osa-alueilla, myös koulussa. Keskiluokkaisten nuorten tukeminen näyttäytyy kouluissa pääasiassa helppona, sillä heillä on pääsääntöisesti myös kodin tuki koulutyön tekemiseen sekä taloudelliset resurssit monenlaiseen toimintaan myös vapaa-ajalla. Työväenluokkaisten nuorten tukeminen koulun arjessa on sekin koulussa tuttua ja katsottu suomalaisen peruskoulun keskeiseksi tehtäväksi. Koulu ja eriarvoisuus -teoksen koulut kohtaavat kuitenkin myös varsinaiseen huono-osaisuuteen liittyviä haasteita, kuten köyhyyttä, jolloin ainoastaan koulun rooli näiden lasten ja nuorten tukemisessa ei riitä.
”On tärkeää huomata, että koulut voivat tehdä varsin paljon. Osassa kouluista on kuitenkin huono-osaisesta taustasta tulevia nuoria, jotka itse ja joiden perheet tarvitsevan koulun jykevän tuen lisäksi moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi sosiaalityön ja nuorisotyön kanssa, jotta nuorten usko omaan pärjäämiseensä ja tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa ylipäänsä rakentuisi. Huono-osaisten alueiden koulut ovat ihan omanlaisensa haasteen edessä osan nuorista tukemisessa”, toteaa tutkijatohtori Heidi Huilla.
Koulutuksen rahoitus on keskeinen tekijä eriarvoisuuden syvenemisestä tai ratkaisemisessa. Teoksessa avataan, miten tarveperusteisen rahoituksen käyttäminen näyttäytyy välttämättömyytenä näissä kouluissa. Rehtorit kuvaavat haastatteluissa, kuinka lisärahoitus on huono-osaisella kaupunkialueella perusedellytys koulun pyörittämiseen. Rahoituksen määrä koetaan usein riittämättömäksi, ja toisinaan sillä pystytään rehtoreiden mukaan vain täydentämään perusrahoituksen aukkoja.
”Työtään varten huono-osaisten alueiden koulut tarvitsevat huomattavasti resursseja. Kaikki koulut eivät ole samassa tilanteessa. Kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa, että lisärahoituksen huomattava määrä huono-osaisten kaupunkialueiden kouluissa on merkittävä tekijä niitä käyvien nuorten kaikenlaisen pärjäämisen tukemisessa. Näin ollen huono-osaisten alueiden koulujen asian pitäisi olla valtakunnanpolitiikassa ihan kaikkien asia”, linjaa Kosunen.
Koulu ja eriarvoisuus julkaistaan 11.3.2024.
Kutsu julkistustilaisuuteen:
Ma 11.3. klo 17.00
Kirjakauppa Rosebud Sivullinen, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki
Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua Koulu ja eriarvoisuus -uutuusteoksesta. Tilaisuudessa tekijöitä haastattelee toimittaja Laura Friman. Ei ennakkoilmoittautumista.
Tilaisuus striimataan Rosebudin Youtube-kanavalla.
Lisätietoa kirjasta, sisällys ja kaikkien kirjoittajien esittelyt Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.
Arvostelukappaleet
[email protected]
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla ennakkoon pdf-muodossa tai kirjan ilmestymisen jälkeen painettuna.
Toimittajat
Sonja Kosunen, FT, dosentti, on yleisen kasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa.
Yhteydenotot: [email protected] | p. 050 478 5480
Sara Juvonen, KM (kasvatussosiologia), on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja projektitutkija Itä-Suomen yliopistossa.
Yhteydenotot: [email protected] | p. 050 302 8610
Heidi Huilla, FT, on tutkijatohtori Itä-Suomen yliopistossa.
Yhteydenotot: [email protected] | 050 574 2786
Marja Peltola, VTT, dosentti, on sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.
Yhteydenotot: [email protected] | 050 353 2956
Sonja Kosunen, Sara Juvonen, Heidi Huilla & Marja Peltola (toim.)
Koulu ja eriarvoisuus
ISBN 9789523452541
Gaudeamus 2024
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1