Turun museoiden kävijämäärät jatkoivat kasvuaan vuoden 2017 aikana.
Turun taidemuseon näyttelyissä vieraili vuoden 2017 aikana lähes 64 000 taiteenystävää. Museoiden kasvava suosio näkyi myös taidemuseon luvuissa ja kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta noin 10 000 kävijällä. Museokorttia käytettiin edelleen aktiivisesti: vuoden aikana korteilla tehtiin runsaat 19 000 vierailua, mikä oli 7 600 enemmän vuoteen 2016 verrattuna. Museokortteja myös myytiin taidemuseosta runsaat 1 500 kappaletta.
Vuosi sisälsi kotimaisten klassikoiden Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen näyttelyt, Robert Doisneaun nostalgisia Pariisi-kuvia sekä kansainvälisessä nosteessa olevan Elina Brotheruksen valokuvataidetta. Studiossa ja Pimiössä esiteltiin 10 nykytaiteilijaa meiltä ja maailmalta. Omien kokoelmien rinnalla nähtiin myös Ateneumista kiertueella ollut Kaski ja Anders Wiklöfin omistama Ristiäissaatto.
Museovierailuja tehtiin tasaisesti läpi vuoden, eniten kävijöitä (21 460) toi kesäkaudella Robert Doisneaun Minun Pariisini. Näyttelyiden rinnalla myös erilaiset asiantuntijaopastukset, taidepruuvit, konsertit ja muut tapahtumat houkuttivat yleisöä.
Lisätietoa antaa
Kari Immonen, museonjohtaja
Turun taidemuseo
[email protected]
p. 02 2627 099, 044 312 2256
Turun kaupungin omistamissa ja ylläpitämissä museoissa ja gallerioissa vieraili vuoden aikana yhteensä 441 817 kulttuurin ja historian ystävää. Vastaava luku vuonna 2016 oli 353 606.
50-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Wäinö Aaltosen museo rikkoi 92 733 kävijällään kaikkien aikojen kävijäennätyksensä. Edellinen ennätys oli vuodelta 1979, jolloin museossa vieraili lähes 75 000 kävijää. Juhlavuoden 2017 avasi näyttely Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata, ja kesän suursuosikki oli Jacob Hashimoton näyttely Giants and Uncertain Atmospheres. Juhlavuoden päättää kotimaista nykytaidetta esittelevä näyttely Kehonkuva, joka on esillä 14.1.2018 asti.
Suomi100-juhlavuosi, Reformaation merkkivuosi sekä suurtapahtumat Europeade ja The Tall Ships Races saivat ihmiset liikkeelle ja kiinnostumaan kaupunkikulttuurista. Museoiden monipuolinen ja uudistuva tapahtuma- ja näyttelytoiminta nostivat kävijämääriä Luostarinmäen käsityöläismuseossa (45 981; 2016: 36 587), Apteekkimuseossa (12 576; 2016: 9 232), Biologisessa museossa (21 126; 2016: 15 671) ja Kuralan Kylämäessä (85 095; 2016: 80 578). Myös Vanhan Suurtorin galleriat ja toiminta kiinnosti, kävijämäärän ollessa 40 980 (2016: 38 654). Turun linnassa kävi 143 326 asiakasta, mikä on pieni notkahdus edellisiin vuosiin verrattuna (2016: 145 493).
Museokortilla vierailtiin ahkerasti kaupungin museoissa. Turun museokeskuksen yksiköihin tehtiin 33 730 vierailua valtakunnallisella kortilla. Näistä lähes 20 000 suuntautuivat WAMiin.
Lisätietoa antaa
Olli Immonen, museopalvelujohtaja
Turun museokeskus
[email protected]
p. 040 350 2782
Merikeskus Forum Marinumin tiloissa vieraili vuonna 2017 kaikkiaan noin 195 000 asiakasta. Lisäksi vuoden 2017 ehdoton kohokohta The Tall Ships Races toi heinäkuun lopulla arviolta noin 100 000 pihakävijää Forum Marinumin alueelle.
Forum Marinumin näyttelyissä vieraili 70 890 maksanutta kävijää. Kasvua viime vuoden ennätysyleisöön oli yli 19 000 maksanutta kävijää. Vuoden erikoisuuksiin kuului lapsille suunnattu ”Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa” -näyttely, joka houkutteli lapsiperheitä helmikuusta elokuuhun. Kesäkaudella Forum Marinumin museoalukset lisäsivät merikeskuksen vetovoimaa, ja erityisesti Suomen Joutsenen uusittu näyttely kiinnosti yleisöä. Syyskaudeksi avattiin ”Kultarantojen hohtoa – presidenttien veneet” -näyttely juhlistamaan itsenäisyyden juhlavuotta. Vielä marraskuun lopussa avattiin toinen juhlavuotta silmälläpitäen valmisteltu näyttely ”Suomalainen laivanrakennus”, joka on esillä pysyvästi Linnanpuomin näyttelyrakennuksessa.
Jatkuvasti suosiotaan kasvattanut Museokortti vaikutti myös Forum Marinumin kävijöihin. Vuoden aikana museossa vierailtiin Museokortilla 8441 kertaa ja korttia ostettiin 275 kappaletta.
Lisätietoa antaa
Tapio Maijala, toimitusjohtaja
Forum Marinum -säätiö
[email protected]
puh. 050 342 4500
Arkeologia ja nykytaide houkuttelivat Aboa Vetus & Ars Novaan vuoden 2017 aikana yhteensä 55 831 museokävijää, joista maksaneita kävijöitä oli 46 156 ja ilmaiskävijöitä 9 675. Museokortilla Aboa Vetus & Ars Novassa vierailtiin 11 326 kertaa, mikä on noin neljäsosa maksetuista museokäynneistä. Aboa Vetus & Ars Novassa myytiin viime vuonna 980 Museokorttia. Koko talossa, mukaan lukien museon, museokaupan ja ravintola-kahvila M Kitchen & Cafén, kävi ovilaskureiden mukaan 227 573 henkilöä.
Aboa Vetus & Ars Novassa nähtiin viime vuonna yhteensä 18 näyttelyä. Turun historiaa esittelevä Aboa Vetuksen rauniokortteli ja arkeologinen Luutarha-näyttely kiinnostivat erityisesti lapsiperheitä ja matkailijoita. Museon sisäpihan arkeologisiin kaivauksiin tutustui kesän aikana noin 1 500 vierailijaa.
Vuoden taidenäyttelyt esittelivät ajankohtaisia taiteilijoita Suomesta ja Euroopasta. Alkuvuodesta itseoppineen surrealistin Päiviö Pyöttiälän ja turkulaistaiteilija Okko Pöyliön näyttelyt täyttivät museon vieraskirjat ihastuneilla kommenteilla. Maaliskuussa Mieke Bal ja Michelle Williams Gamaker muuttivat näyttelytilat elokuvalliseksi mediateokseksi. Kesän valokuvataiteen näyttely Minän teatteri esitteli omakuvallisia teoksia kymmeneltä suomalaista valokuvataiteilijalta. Vuoden nuoren taiteilijan Tiina Pyykkisen heijastavat maalauspinnat innostivat monia julkaisemaan omia otoksiaan sosiaalisessa mediassa. Marraskuussa avautunut 8. Turku Biennaali esittelee ajankohtaisia teoksia 16 suomalaiselta nykytaiteilijalta. 8. Turku Biennaali on ensimmäistä kertaa esillä myös Turun Taiteilijaseuran Galleria Å:ssa, jonne se on tähän mennessä tuonut yli kaksinkertaisen määrän kävijöitä keskimääräiseen nähden.
Lisätietoa antaa
Johanna Lehto-Vahtera, museonjohtaja
Aboa Vetus & Ars Nova
[email protected]
p. 044 080 0227
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1