Tikanojan taidekodissa aukeaa 2.6. näyttely Pariisi 1894: Gauguinin ja Strindbergin piirin suomalaistaiteilijat, joka esittelee taiteilija Ester Kumlinin tarinan kautta Paul Gauguinin Noa Noa -teoksen tien Frithjof Tikanojan taidekokoelmaan. Näyttelyssä on esillä myös aikakauden pohjoismaisten taiteilijoiden teoksia. Näyttely on avoinna 1.10. saakka.
Näyttely keskittyy pohjoismaisten taiteilijoiden sukupolveen, jotka oleskelivat Pariisissa vuoden 1894 tienoilla Paul Gauguinin ja August Strindbergin piireissä. Strindberg oli tuohon aikaan merkittävä hahmo pohjoismaisten taiteilijoiden yhteisössä. Näyttelyssä tuodaan esille niitä vaikutteita, joita pohjoismaiset taiteilijat saivat tapaamisista Gauguinin ja Strindbergin kanssa.
Gauguinin Noa-Noa -puupiirrokset matkasivat Ruotsiin ja Suomeen, jossa osa niistä päätyi Frithjof Tikanojan kokoelmaan. Seuraamalla puupiirrosten matkaa selviää miten taiteilijat Pekka Halonen, Väinö Blomstedt, Werner von Hausen, Olof Sager-Nelson, Magnus Enckell, Wilho Sjöström, Bruno Aspelin, Ester Kumlin ja Fanny Låstbom liittyvät toisiinsa.
Taiteilijoiden Pariisiin tekemät opintomatkat olivat elämää mullistavia kokemuksia aikakautena, jolloin naturalismista siirryttiin symbolismiin. Tuon ajan julkisuuden henkilöt vetivät magneetin lailla puoleensa nuoria taiteilijoita. Esimerkiksi Pekka Halonen ja Väinö Blomstedt opiskelivat parin kuukauden ajan Gauguinin ateljeessa. Monelle selvisi kuitenkin vasta myöhemmin, että he olivat Pariisissa tavanneet sen ajan vallankumouksellisimman taiteilijan Paul Gauguinin.
Kapinalliset ja kansainväliset nuoret suomalaistaiteilijat
Näyttelyssä on teoksia Tikanojan omasta kokoelmasta sekä muiden museoiden kokoelmista. Esillä on myös yksityisiltä henkilöiltä lainattuja teoksia, joita nähdään harvoin museonäyttelyissä.
Näyttelyn yksi huone on omistettu Wilho Sjöströmille. Sjöströmin legendaarinen vastarinta Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun opetuksia vastaan esitetään professorien Fredrick Ahlstedtin ja Carl Jahnin, sekä Sjöströmin yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa palkkaaman opettajan Akseli Gallen-Kallelan kautta.
Läpi koko näyttelyn on läsnä myös vähemmän tunnettu Werner von Hausen. Hänen tapaamisensa Émile Bernardin kanssa Egyptissä on osoitus siitä, kuinka suomalaiset taiteilijat olivat kansainvälisen taiteen tapahtumien sydämessä tuon ajan mielenkiintoisimpien persoonallisuuksien kanssa.
Tutkimuksella uutta tietoa
Näyttelyn kuraattori Laura Gutman kertoo, että hänen tekemänsä taustatutkimus tarjoaauutta tietoa näyttelyn teoksista sekä henkilöistä.
- On ollut kiehtovaa löytää tätä intensiivistä aikaa eläneiden taiteilijoiden vaalimia muistoja, joissa kuvataan todellisia hetkiä, tunteita ja tilanteita aikakauden juhlittujen taiteilijoiden elämästä Pariisissa.
Näyttelyn tarinan päähenkilö Ester Kumlin on Gutmanin mukaan ollut karismaattinen hahmo. Kumlin ei epäröinyt nousta puolustamaan mielestään väärinkohdeltuja ja myöhemmin hänestä tulikin rauhanaktivisti.
Kumlin oli kunnianhimoinen ja taide veti häntä puoleensa sekä taidemaalarina että näyttelijättärenä. Hän tunnisti myös lahjakkuuden sen nähdessään ja tunsi olonsa kotoisaksi nerojen joukossa – Wilho Sjöströmin, Hugo Simbergin ja Akseli Gallen-Kallelan kanssa Suomessa, August Strindbergin ja Paul Gauguinin kanssa Pariisissa.
- Hän oli myös hyvin naisellinen, elegantti, omistautunut äiti ja rakastettu isoäiti, kuvailee Gutman Ester Kumlinia. Ihastuminen August Strindbergiin oli Kumlinin elämässä erityisen katkeransuoloinen aika.
Kumlinin kautta Gauguinin Noa-Noa –puupiirrokset päätyivät Frithjof Tikanojan kokoelmaan.
Koe pariisilaista tunnelmaa Tikanojan taidekodissa
Tikanojan taidekodin ylimpään kerrokseen on rakennettu pieni maitokauppa-kahvila Madame Charlotten Montparnassen korttelissa pitämää mukaillen. Tämä ”Crémerie” oli erityisesti taiteilijoiden suosiossa. Näyttelyvieraat voivat täällä lukea tuon ajan lehtiä ja lapset saavat työpajoissa tutustua yhtäläisyyksiin Gauguinin Tahitin ja Vaianan välillä.
Museokaupassa on myynnissä postikortteja, joissa on suomeksi ja ruotsiksi käännettynä Fanny Låstbomin Pariisissa muistiin kirjoittamia Ville Vallgrenin, Ida Molardin ja ranskalaisen keittiön reseptejä. Näyttelyvieras voi näin itsekin kokea tuon ajan aitoja makuja!
Näyttelyn on tuottanut Vaasan kaupungin museot ja kuraattorina toimii ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman.
Tapahtumia
Näyttelyn aikana näytetään museon tiloissa lauantaisinklo 14 Paul Gauguinista kertova elokuva "Oviri" (1986). Se kertoo Gauguinin ajasta Pariisissa 1894 tienoilla sekä myös kohtaamista Strindbergin kanssa. Tapahtumapaikkoina elokuvan kohtauksissa ovat muun muassa Gauguinin studio ja Madame Charlotte’s crémerie. Elokuva ei sovellu lapsille. Elokuvaesitys sisältyy pääsymaksun hintaan.
Näyttelyn kuraattori Laura Gutman pitää kuraattorikierroksen lauantaina 9.9. klo 14-15.30. Esityskieli on englanti.
Ohjelmaa lapsille
Heinäkuussa järjestetään lasten kierros sekä työpaja joka torstai klo 10 suomeksi ja klo 12 ruotsiksi.
Yleisöopastukset ja ilmaispäivät
Yleisöopastukset pidetään suomeksi klo 14 ja ruotsiksi klo 13 sunnuntaisin 18.6., 16.7., 20.8. ja 17.9.
Näyttelyyn pääsee ilmaiseksi Taiteiden yönä torstaina 10.8. Vaasan kaupungin syntymäpäivää juhlitaan ilmaispäivän merkeissä sunnuntaina 1.10.
Lehdistökuvat: https://oc.vaasa.fi/index.php/s/BcgeSSU6jcNrU3q
Lisätietoja: Näyttelyn vastuuhenkilö: amanuenssi Magdalena Lindroos, magdalena.lindroos(at)vaasa.fi,
p. 040 704 0194
Kuva: Paul Gaguin, Noa Noa (1895)
TIKANOJAN TAIDEKOTI
Hovioikeudenpuistikko 4 Vaasa, p. 040 182 8702, www.tikanojantaidekoti.fi, avoinna: ti–su 10–16
Paul Gauguin_Noa Noa_1895_Tikanojas konsthem_TT20_web.jpg
Koko: 0,10 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 367x640Paul Gauguin_Noa Noa_1895_Tikanojas konsthem_TT20_web.jpg
Koko: 0,10 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 367x640Vaasan kaupunki
Aina aurinkoinen Vaasa on Pohjolan energiapääkaupunki, jossa yhdistyvät innovatiivisuus, teknologia, laadukkaat palvelut, monipuolinen koulutus- ja kulttuuritarjonta sekä energinen meininki.
www.vaasa.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1