Taidetestaajat – tasa-arvoinen toimintamalli lisää nuorten osallisuutta ja taidesivistystä Suomessa

Suomen Kulttuurirahaston käynnistämän Taidetestaajat-hankkeen (2017–2020) kolmas ja viimeinen lukuvuosi on alkanut. Suomen koulut ovat osallistuneet Taidetestaajiin lähes sataprosenttisesti. Hanke on kahden toimintavuotensa aikana osoittanut tarpeellisuutensa koulujen taidesivistyksen ja -osaamisen sekä demokratia- ja kansalaiskasvatustyön tukena. Taidetestaajat vastaa myös täydellisesti opetussuunnitelman tavoitteisiin koulujen ulkopuolella tapahtuvasta ilmiöoppimisesta.

Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskus toteutti keväällä 2019 kaksi kyselyä Taidetestaajat-hankkeen kokemuksista. Toinen oli suunnattu hankkeeseen lukuvuonna 2018–2019 osallistuneille taideorganisaatioille ja toinen saman lukuvuoden kouluille. Kyselyihin vastasi yhteensä 45 taideorganisaatioiden edustajaa mukana olleista 47 vierailukohteesta ja 992 koulujen edustajaa 753:sta vierailuilla käyneestä koulusta.

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava on hankkeeseen tyytyväinen: ”Kulttuurirahasto halusi tarjota kaikille nuorille asuinpaikasta ja lähtökohdista riippumatta tilaisuuden tutustua taiteeseen ja muodostaa siitä oman käsityksensä. Samalla kun edistämme yhdenvertaisuutta, rakennamme tulevaisuuden taideyleisöä. Koulukyselyn tulosten mukaan ainoastaan 5 % vastaajista olisi varmasti ja 20 % melko varmasti tehnyt taidevierailuja ilman Taidetestaajia.”

Jyväskyläläinen taidetestaaja Aliina Ruuttunen Vaajakosken yhtenäiskoulusta pitää Taidetestaajia tärkeänä lisänä koulun kulttuuriopetukseen: ”Alakoulussa ollessamme pääsimme kulttuuriopetussuunnitelman kautta ja koululuokittain useisiin taidekohteisiin. Yläkouluaikana emme olisi käyneet taideorganisaatiovierailulla ilman Taidetestaajia. On hyvä, että nuoret pääsevät kokemaan taidetta, koska kaikille se ei välttämättä vapaa-ajalla ole mahdollista.”

Onnistunutta yhteistyötä koulujen ja taideorganisaatioiden välille
Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton valtakunnallinen koordinaatiotiimi vastaa hankkeen käytännön järjestelyistä ja toimii tärkeänä mahdollistajana koulujen ja taideorganisaatioiden yhteistyössä. Välittäjätaho on purkanut koulujen osallistumisen esteitä ja kehittänyt nuorille suunnattua yleisötyötä yhdessä taideorganisaatioiden kanssa. 85 % koulukyselyyn vastanneista toivoi, että vierailuissa säilyisi jatkossakin toimintaa koordinoiva taho.

Taidevierailut toteuttavat nykyisen opetussuunnitelman tavoitteita ja mahdollistavat kouluille muun muassa useiden oppiaineiden välisen taidepainotteisen yhteistyön. Vierailut ovat vaikuttaneet koulujen toimintakulttuureihin ja lisänneet koulujen osallistumismahdollisuuksia sekä opettajien taideosaamista.

Kehittymistä, oppimista ja tasa-arvoa
Taideorganisaatiot ovat olleet kiinnostuneita uudesta yleisöstään, ja yhteensä 96 % kyselyyn vastanneista piti nuorten jättämiä palautteita merkityksellisinä (80 % vastaajista täysin samaa ja 16 % jokseenkin samaa mieltä). Hankkeen vaikutukset näkyvät organisaatioiden toiminnassa myös jatkossa: 80 % vastaajista kertoi kehittäneensä omaa toimintaansa Taidetestaajat-kokemusten perusteella.

Alueellinen ja sosiaalinen yhdenvertaisuus sekä nuorten kulttuuriset oikeudet toteutuvat hankkeessa systemaattisesti. Hanke on pystynyt tarjoamaan nuorille taide-elämyksiä, joita he eivät olisi päässeet muuten kokemaan. Lisäksi monet nuoret ovat päässeet käymään pääkaupungissa ensimmäistä kertaa juuri Taidetestaajat-matkalla.

Koulukyselyn avoimista vastauksista nousee esiin vierailujen merkitys nuorille: ”Useilla oppilailla ei ole mahdollisuutta päästä teatteriin tai muihin vastaaviin taide-elämyksiin vapaa-ajalla, joten Taidetestaajat on erittäin tärkeässä roolissa tällaisten elämysten mahdollistamisessa. Vierailut lisäävät taiteen arvostusta merkittävästi.” Toinen vastaaja on samoilla linjoilla: ”Oppilas sai olla osallisena kulttuuritoimijana. Oppilaat tunsivat olevansa arvokkaita, kun heihin kohdistettiin näin arvokas satsaus.”

Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoitus on kattanut sekä pääsyliput että matkakulut. Keväällä 2019 toteutettu kuntapäättäjäkysely (Aula Research, toukokuu 2019) osoitti, että ilman ulkopuolista tukea kunnilla ja erityisesti syrjäseutujen kouluilla ei olisi mahdollisuutta toteuttaa vastaavia matkoja. Jos matkat olisivat vapaaehtoisia, niistä pääsisivät nauttimaan lähinnä ne, joilla muutenkin on parhaat mahdollisuudet päästä kulttuurin äärelle.

Nuoret ovat hyvin ympäristötietoisia, ja heistä monet arvostavat sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä kokemuksia. Taidekokemus sopii hienosti tähänkin ajatteluun. Hankkeen aikana myös matkustusmuodoissa on koko ajan lisätty ilmastoystävällisyyttä: lento- ja laivamatkoja on vähennetty ja suuri enemmistö matkoista tehdään junilla tai busseilla.

Koulut ja taideorganisaatiot toivovat taidetestauksen jatkuvan
94 % koulujen vastaajista ja täydet 100 % taideorganisaatioiden edustajista pitävät Taidetestaajien toimintaa tärkeänä. Taide ja taiteen lukutaito koetaan merkittäväksi osaksi suomalaista sivistystä ja niiden halutaan säilyvän jatkossakin.

Koulujen edustajat pitivät olennaisimpina tekijöinä taide-elämyksen tarjoamista oppilaille (86 %) sekä taide- ja kulttuuripalveluihin tutustumista (57 %). Taideorganisaatioiden vastauksissa korostui edellisten lisäksi myös oppilaiden kulttuurikompetenssin kehittäminen (40 %). Taidetestaajat tarjoaa taidesivistyksen ohella myös kansalais- ja demokratiakasvatusta ja saavutettavia, tasa-arvoisia kulttuurielämyksiä, jotka muuten voivat olla useille koululaisille tavoittamattomissa esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Koulujen vastaajista yhteensä 88 % toivoo toiminnalle julkisin varoin toteutettavaa jatkoa (vastaajista 70 % täysin samaa ja 18 % jokseenkin samaa mieltä).

Vaikuttavuus esiin akateemisilla tutkimuksilla
Taidetestaajat on osoittautunut merkittäväksi toimintamalliksi mukana oleville taideorganisaatioille, kouluille, nuorille ja opettajille. Hankkeesta ja sen vaikuttavuudesta on tekeillä kolme akateemista tutkimusta.

Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskuksessa tutkitaan hankkeen tuloksia ja vaikutuksia erityisesti koulujen ja taideorganisaatioiden yhteistyön näkökulmasta. Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa keskitytään Taidetestaajat-kokemusten vaikutuksiin nuoriin, ja Jyväskylän yliopiston tutkimus arvioi hankkeen vaikutuksia erityisesti ruotsinkielisten nuorten taideaktiivisuuteen. Tutkimukset valmistuvat vuoden 2019 loppuun mennessä sekä keväällä 2020.

Mikä Taidetestaajat?
Taidetestaajat-hanke vie kolmen vuoden (2017–2020) aikana kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kahdelle räätälöidylle taidevierailulle. Toinen vierailu tehdään omaan maakuntaan ja toinen valtakunnalliseen kohteeseen. Kahdeksasluokkalaisia on Suomessa vuosittain noin 60 000 ja opettajia 5 000. Hanke tavoittaa heidät lähes sataprosenttisesti.

Taidetestaajat tarjoaa nuorille korkeatasoisia ja monipuolisia taidesisältöjä, muun muassa taidenäyttelyitä, teatteria, oopperaa ja sirkusta. Taidevierailut tarjotaan kouluille valmiina kokonaisuuksina, joihin kuuluu ennakkotehtävät eli etkot, taidevierailu ja siihen liittyvät jatkotehtävät sekä kokemuksen arviointi sovelluksen avulla. Arvioita on elokuuhun 2019 mennessä kertynyt lähes 90 000 kappaletta. Taidetestaajat-vierailu on monelle nuorelle ensimmäinen tilaisuus sekä kokea taidetta että esittää siitä oma mielipiteensä.

Hankkeen rahoitukseen osallistuu Suomen Kulttuurirahaston lisäksi Svenska kulturfonden, ja sen käytännön toteutuksesta vastaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.

Lisätiedot:
Taidetestaajat-hankkeen hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen / Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, 044 978 4893, etunimi.sukunimi@taidetestaajat.fi

Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi

Asiamies Anna Wilhelmson / Svenska kulturfonden, etunimi.sukunimi@kulturfonden.fi

www.taidetestaajat.fi

Katso uusi videomme, jolla eri alojen vaikuttajat kuvaavat, miksi taide on nuorille tärkeää:
https://youtu.be/d4brElUuc_0