Miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut – olivatko ne pakanuutta, taikauskoa, katolista hapatusta, vai kaikkia yhtä aikaa? Laulut ja kirjoitukset -teos on yhtenäinen esitys erityisesti nykyisen Suomen alueella uuden ajan alussa tapahtuneesta kulttuurisesta muutoksesta.
Laulut ja kirjoitukset. Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa avaa uusia näkymiä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten että kirjallisten kulttuurien suhteisiin. Päähuomio on reformaatioajassa, jolloin Mikael Agricola, Jacobus Finno, Petrus Melartopaeus ja Hemminki Maskulainen kirjoittivat ensimmäiset huomiot kansanuskosta ja loivat suomenkielisen virsilaulun. Pyhimyksiin ja Neitsyt Mariaan liittyviä perinteitä, rukouksia ja loitsuja tarkastellaan sekä uuden ajan alun kirjallisten lähteiden että 1800-luvun kansanperinnetallenteiden kautta. Tarkimmin käsitellään Länsi-Suomea, mutta vertailukohtana ovat muut itämerensuomalaiset ja skandinaaviset alueet.
Teoksessa pohditaan, minkälaisista vanhoista lauluista ja keskiajalla kunnioitetuista pyhimyksistä rahvas piti kiinni? Missä kulkee rukouksen ja loitsun raja? Keiden kaikkien laulukieli oli kalevalamitta? Mitä sille tapahtui suomen kielen muuttuessa reformaation myötä myös kirjalliseksi kieleksi? Minkälaisia olivat länsisuomalaiset pitkät kalevalamittaiset runot kuten Annikaisen virsi, Piispa Henrikin surmavirsi ja Kaarle-herttuan runo?
Laulut ja kirjoitukset kiinnittyy suomalaisiin ja kansainvälisiin keskusteluihin uskonnollisten eliittien ja kansanomaisten kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteesta.
Laulut ja kirjoitukset -tutkimuksen taustalla on kaksi SKS:ssa toteutettua Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta: Suulliset ja kirjalliset kulttuurit keskiajalla ja uuden ajan alussa: kulttuurinen vaihto, kielimaailmat ja kommunikatiiviset verkostot Itämeren piirissä (2011–2015) ja Kirjoitukset ja laulut: uskon ja ilmaisun rekisterit varhaismodernissa Pohjolassa (2015–2019).
Kirjan kirjoittajat ovat perinteentutkijat dosentti Irma-Riitta Järvinen, FT Kati Kallio ja FT Senni Timonen sekä historiantutkijat dosentti Tuomas M. S. Lehtonen ja FM Ilkka Leskelä.
Kati Kallio, Tuomas M. S. Lehtonen, Senni Timonen, Irma-Riitta Järvinen ja Ilkka Leskelä
Laulut ja kirjoitukset. Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa
Vertaisarvioitu tiedekirja, SKST 1427. English summary.
624 sivua │ SKS 2017
Arvostelukappalepyynnöt: [email protected].
Lisätietoja: myyntipäällikkö Tommi Leminen, [email protected], p. 040 534 2675.
____________________________________________________________________________________________________
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu noin 3 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 80 henkeä. www.finlit.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1