Kvs-säätiön sivistystyötä ohjaava johtoryhmä tietää, että arjen sivistyksellä huolehditaan kestävästä tulevaisuudesta. Sivistys on paras turvaverkkomme nykyisessä monikriisimaailmassa. Aiemmin uskottiin, että kirjaviisaus merkitsee sivistystä. Mutta mitä hyötyä tiedosta on, jos sitä ei käytetä yhteisen hyvän edistämiseen?
TEKSTI HELEN PARTTI KUVA ALEKSI LAUSTI
Sisu, sauna ja sivistys. Sen ytimekäämmin ei Suomea voi kenellekään kuvailla. Rimpsuun voi toki lisätä vielä Sibeliuksen ja salmiakin, toteaa Kansanvalistusseuran eli Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi pilke silmäkulmassa, joskin sivistyksen korostaminen on perusteltua juuri Kvs-säätiössä. Vuonna 1874 perustettu, Helsingin Museokadulla sijaitseva säätiö tunnetaan niin suomalaisten kuin ulkosuomalaisten piirissä monipuolisena toimijana ja sivistyksen lipunkantajana.
Vuonna 2024 Kvs-säätiöllä on erityinen tehtävä. Se koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Sivistyksen teemavuotta.
– Teemavuoden aikana sanoitamme sivistystä uudelleen. Sivistyskäsitteessä on hienoa juuri se, että se on dynaaminen ja elää ajassa.
Jos ennen sivistyksen merkkinä pidettiin päähän päntättyä tietoa, se ei välttämättä päde enää nykypäivänä. Korkeasti koulutettu ihminen ei ole automaattisesti sivistynyt, jos hän ei käytä tietojaan ja taitojaan yhteisen hyvän eduksi.
– Me puhumme arkisivistyksestä, joka kytkeytyy koko yhteiskuntaan.
Jokainen otetaan huomioon
Arjessa sivistys näkyy tekoina ja yhteisöllisyyden tukemisena. Sivistynyt ihminen huolehtii paitsi itsestään myös muista. Hän toimii kestävän tulevaisuuden puolesta.
– Elämme kriisien aikaa, joten juuri nyt on tärkeää herätellä sivistyksen ajatusta ja palata sivistyksen äärelle. Koulutus ei yksin riitä, vaan meidän on pidettävä huolta myös ympäristöstämme ja planeetastamme.
Sydämeltään sivistynyt ihminen osaa huomioida vaikkapa sotaa paenneet ja ottaa heidät avoimesti mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Johtoajatukseksi Tuomi nostaa Yhdistyneiden kansakuntien moton ”ketään ei jätetä”.
Suomessa sama ajatus näkyy muun muassa opetuksessa. Kansalaisopistot tarjoavat maksuttomia kursseja maahanmuuttajille, jotta he pystyisivät integroitumaan uuteen elinympäristöönsä. Kun kaikki otetaan mukaan, polarisaation ja eriytymisen uhka vähenee. Kvs-säätiö on edistänyt monin tavoin vapaan sivistystyön toimintaa ja ylläpitää myös omaa kansalaisopistoa, Etelä-Helsingin kansalaisopistoa.
Peloton puolustaja
Kvs-säätiön toiminta ulottuu kaikkialle Suomeen mutta myös maan rajojen ulkopuolelle. Ulkosuomalaiset ovat jo 1970-luvulta asti käyneet Kvs-säätiön ylläpitämää kotiperuskoulua eri puolilla maailmaa. Etäkoulu Kulkuri tavoittaa vuosittain useita satoja suomalaislapsia ja -nuoria kymmenissä eri maissa.
Kun kansakoulunopettajat kokoontuivat 1870-luvulla perustamaan Kansanvalistusseuraa, he tuskin osasivat unelmoida kaikille suunnatusta mahdollisuudesta oppia koko elämän ajan. Elinikäisestä oppimisesta on tullut pysyvä osa kehittyvää yhteiskuntaamme.
– Opimme ja rakennamme suomalaista sivistysvaltiota yhdessä.
Suomen vanhin sivistystyötä, aikuiskasvatusta ja elinikäistä oppimista edistävä taho täyttää tänä vuonna 150 vuotta.
Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa: sivistys.fi
Artikkeli julkaistiin Content Housen tuottamassa kaupallisessa Yhteiskunta-julkaisussa, joka jaeltiin Helsingin Sanomien yhteydessä 5.2.2024.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1