Palkatonta työtä, väliinputoamisia ja vahvaa merkityksen tunnetta – taiteilijoiden työmarkkina-aseman korjaamiseksi on keinoja

Tänään julkistettu barometrikysely antaa kattavan kuvan taiteilijoiden ongelmallisesta työmarkkinatilanteesta. Tuloksista ilmenee, että taiteilijoiden toimeentulo on hyvin pirstaleista. Tulevaisuudessa tarvitaan selkeämpiä turvaverkkoja tukemaan ennakoimattomuuden leimaamaa toimeentuloa.

Taiteen ja kulttuurin barometri julkistetaan torstaina 2.4. vuorovaikutteisessa verkkotilaisuudessa, jonka juontajana toimii vuoden graafikko 2013, Kasper Strömman. Kuva: Kasper Strömman

Viidettä kertaa tehtyyn Taiteen ja kulttuurin barometriin vastasi 983 eri taiteenaloilla toimivaa ammattilaista. Taiteen edistämiskeskuksen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tänään julkistetun barometrin teemana on taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot. Taiteilijoiden työmarkkina-asema vaihtelee paljon yhdenkin vuoden sisällä. Syksyllä 2019 tehdyn kyselyn tulokset kuvaavat taiteilijoiden tilannetta ennen koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä.

Taiteilijoilla on yleensä paljon töitä, mutta vähän tuloja. Eri taiteenalojen toimintaedellytykset ja työllistymismahdollisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan – freelancer-työ on yleistä, mutta julkisen rahoituksen piirissä toimivissa taidelaitoksissa on tarjolla vakituisia työpaikkoja. Parhaat mahdollisuudet saada toimeentulo taiteilijan työstä on esittävien taiteiden ja musiikin aloilla. Palkatonta työtä tehdään kaikilla taiteenaloilla.

Suomessa taiteilijana toimiminen vaatii usein tuloja rinnakkaisesta ansiotyöstä sekä luottamista yksityisiin ja julkisiin turvaverkkoihin – käytännössä monen taiteilijan toimeentulon turvaa puoliso tai lähipiiri.

Hankaluudeksi muodostuu se, että sosiaaliturvajärjestelmä lähtökohtaisesti epäilee taiteilijoita yrittäjiksi, joka puolestaan johtaa usein raskaaseen byrokratiaan.

Taiteilijoiden eläkekertymät jäävät yleensä pieniksi, sillä niitä tulee monesta eri purosta. Eri siiloihin menevät eläkekertymät eivät myöskään yhdisty. Esimerkiksi apurahakausista ei kerry riittävää eläkettä eikä ansioperustaista sosiaaliturvaa. 

Barometrissa korostuu taiteilijoiden työmarkkina-aseman erityislaatuisuus

Taiteilijoiden työtä ja toimeentuloa leimaa työn, työajan ja tulojen epäsymmetria. Päätoiminenkaan taiteilijan työ ei takaa sitä, että se tuottaisi pääosan vuoden tuloista. Taiteilijoiden yleisimmät tulolähteet ovat apurahat, palkat ja palkkiot sekä tekijänoikeustulot. Tärkeimmäksi tulolähteeksi barometrikyselyn vastaajat ilmoittivat palkkatyön (31 %), säätiöiden apurahat (14 %), oman yrityksen tulot (11 %) ja valtion apurahat (8 %). Vaihtelevan työtilanteen vuoksi taiteilijat joutuvat turvautumaan hyvin usein erilaisiin työttömyystukiin ja sosiaalietuuksiin.

Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyringille taiteilijoiden kokemus tukiviidakkojen väliinputoajana on tuttu asia.

“Olen esimerkiksi kuullut tilanteesta, jossa taiteilijalta on evätty oikeus työttömyysetuuteen seuraavanlaisen työvoimapoliittisen lausunnon perusteella: ”Hakijan katsotaan työllistyvän kuvataiteilijana toiminnassa, jolla on taloudellinen tavoite, sillä hakijan töitä on myynnissä gallerian verkkokaupassa.” Kyseessä on tilanne, jossa muutama myynnissä oleva teos on tehty jo vuosia aiemmin, ennen työttömyyden alkua. Taiteilijalla ei ollut myöskään y-tunnusta,” kertoo Vähäsöyrinki.

 

Palkatonta työtä ilmenee kaikilla taiteenaloilla. Ilmaistyö osoittautui resurssi- ja tottumiskysymykseksi. Rahaa on taiteen eri toimialoilla niukasti. Taiteilijat sekä taiteen yleisö ja ostajat ovatkin tottuneet siihen, että usein osa työstä tehdään palkatta. Taiteilijan työtä ei aina pidetä yhtä arvokkaana kuin muuta työtä, mistä osoituksena pidettiin muun muassa sitä, että mahdolliset palkkiot maksetaan taiteilijoille viimeisenä.

 

 

Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyringille taiteilijoiden sosiaaliturvan absurditkin puolet ovat tuttuja. Kuva: Maija Astikainen.

 

Taide on luovien alojen alkutuotannon ytimessä

Taide on luonteeltaan kuin perustutkimus –pitkällä tähtäimellä  äärimmäisen tarpeellinen, mutta tuntuu, että vasta nyt kriisitilanteessa voidaan hahmottaa taiteen ja kulttuurin laajempi merkitys yhteiskunnalle. Taiken johtaja Paula Tuovinen painottaa, että jos taide kärsii, myös laajempi luovien alojen menestyminen ja koko yhteiskunnan hyvinvointi kärsivät.

 

“Taide luo älyllistä ja emotionaalista hyvinvointia ihmisille mutta taiteen ympärille rakentuu myös  arvoa tuottavaa innovaatiotoimintaa. Jos taide kärsii, se vaikuttaa myös muiden alojen mahdollisuuteen menestyä” sanoo Tuovinen.

 

Barometrista käy ilmi, että taiteilijat itse kokevat työnsä merkityksellisenä sekä itselleen että yhteiskunnalle. Tietoisuus oman työn taustalla olevasta koulutuksesta ja kokemuksesta tuo varmuutta taiteen tekemiseen. Taloudellinen toimeentulo ja taiteellinen ammattimaisuus eivät kuitenkaan välttämättä kulje käsi kädessä.

 

Barometri julkistetaan vuorovaikutteisessa verkkotilaisuudessa

 

Taike & Cupore Talks Online -verkkotilaisuudessa Cuporen erikoistutkijat Maria Hirvi-Ijäsja Sakarias Sokka kertovat tuoreen Taiteen ja kulttuurin barometrin tuloksista. Tulosten esittelyn lisäksi tilaisuudessa keskustellaan taiteen arjen asiantuntijoiden kanssa taiteilijoiden toimeentulosta sekä heikon sosiaaliturvan syistä ja sen korjaamisen keinoista.

 

Ohjelma

 

Torstai 2.4.2020

 

13:00 Taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot – Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten esittely. 
Erikoistutkijat Maria Hirvi-Ijäs & Sakarias Sokka (Cupore).

 

13:45-15:00 Keskustelu: Taiteilijoiden toimeentulo ja haavoittuva sosiaaliturva. Kuinka tilanne korjataan?  Vuoden graafikko 2013 Kasper Strömmanin kanssa keskustelemassa Paula Tuovinen (johtaja, Taike), Elina Kuusikko (toiminnanjohtaja, Näyttelijäliitto), Annukka Vähäsöyrinki (toiminnanjohtaja, Suomen Taiteilijaseura) ja Ilmi Villacís (toiminnanjohtaja, Lukukeskus).

 

Verkkototeutus on vuorovaikutteinen. Voit osallistua keskusteluun verkossa viestiseinän avulla joko tekstiviestitse tai nettiselaimen avulla. Tutkijat ja keskustelijat vastaavat kysymyksiin tilaisuuden aiheesta.

 

Koronatilanteesta johtuen muutokset puhujiin ovat mahdollisia.

 

Pääset tilaisuuteen tästä linkistä: https://prospectumlive.com/event/taike_20200402

 

Hirvi-Ijäs, Maria; Kautio, Tiina; Kurlin, Ari; Rensujeff, Kaija; Sokka, Sakarias: Taiteen ja kulttuurin barometri 2019: Taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot. Cuporen verkkojulkaisuja 57. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore ja Taiteen edistämiskeskus. Julkaisu on ladattavissa Cuporen verkkosivuilla osoitteessa: https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/taiteen-ja-kulttuurin-barometri-2019-taiteilijoiden-tyo-ja-toimeentulo  

 

 

 

Aiempina vuosina ilmestyneitä barometriraportteja pääset lukemaan täällä:https://www.cupore.fi/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/taiteen-ja-kulttuurin-barometri

 

Haastattelupyynnöt ja kysymykset verkkolähetyksestä:

 

Läänintaiteilija Elisa Lientola

 

elisa.lientola@taike.fi

 

+358 295 330 894

 

Lisätietoja barometrista:

 

Cupore:

 

Erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs

 

maria.hirvi-ijas@cupore.fi

 

+ 358 50 463 5575

 

Erikoistutkija Sakarias Sokka

 

sakarias.sokka@cupore.fi

 

+358 50 387 2728

 

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore

 

www.cupore.fi

 

Taike:
erityisasiantuntija Kaija Rensujeff

 

 kaija.rensujeff@taike.fi

 

+358 295 330 721

 

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on kulttuuripolitiikan alan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio. Tutkimuskeskus tuottaa monipuolisesti taide- ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa tietoa sekä toimii tiedonvälittäjänä ja keskustelun avaajana. Cuporessa työskentelee vuosittain noin 20 henkilöä, joista suurin osa toimii tutkijoina. Tutkimuskeskus sijaitsee Helsingissä, ja sen toimintaa ylläpitää vuonna 2002 perustettu, yksityisoikeudellinen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.